Professori: ”Toimeentulotuen vaihtelu on ongelmallista”

Toimeentulotuki on tärkein ihmisoikeus ja toimeentulotuen määrään vaikuttaa se, missä asuu, sanoo professori.

Erot toimeentulotuessa on tiedetty pitkään, kertoo Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen professori Heikki Hiilamo. MTV Uutisten tutkivan ryhmän kyselyssä kävi ilmi, että toimeentulotukea määrätään Suomen suurissa kaupungeissa eri tavoin. Kaikille kaupungeille esitettiin harkittaviksi samat esimerkkitapaukset, mutta vastauksissa oli paljon eroja.

- Toimeentulotuesta on tullut pitkäaikainen tukimuoto. Silloin se, että siinä on paljon harkintaa ja paikallista vaihtelua on todella ongelmallista. Eroja voi olla kuntien sisälläkin, esimerkiksi eri sosiaalitoimistojen välillä, Hiilamo sanoo.

- Erot ovat ongelmallisia siksi, että ihmisten tarpeet ovat yhdenmukaisia, varsinkin jos on kysymys pysyvistä tarpeista kuten lasten harrastuksista tai asumisesta. Se, että niihin suhtaudutaan eri tavalla eri kunnissa, on oikeasti iso ongelma. Toimeentulotukeen vaikuttaa todella paljon se, missä päin Suomea asuu.

MTV Uutisten toimeentulotukikyselyssä kävi ilmi, että esimerkiksi lapsen jääkiekkoharrastukseen saa toimeentulotukea 118-400 euroa vuodessa ja romanihameeseen saa 133-410 euroa vuodessa.

Pohjanmaalla myönnetään vähän

Toimeentulotuessa on erilaisia alueellisia eroja.

- Perinteisesti Pohjanmaalla myönnetään paljon vähemmän toimeentulotukea kuin muualla. Siellä sitä haetaan vähemmän ja saattaa olla, että myös myöntämiskäytännöt ovat tiukemmat, Hiilamo kertoo.

Hänen mukaansa perusturvan riittämättömyys johtaa siihen, että niin moni joutuu anomaan toimeentulotukea perustarvikkeisiin.

- Ihmiset ovat todella eriarvoisessa asemassa, jos toiset pystyvät ostamaan kaupasta ja tekemään päätöksiä oman lompakkonsa mukaan. Toiset taas joutuvat menemään kunnan sosiaalitoimistoon pyytämään, että saisinko rahaa tähän.

Eroista voi vain valittaa

Vaikka toimeentulotuen erot tunnetaan, niihin on hankala vaikuttaa. Päätöksistä voi valittaa ja on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätökset linjaavat toimeentulotuen käyttöä. Toimeentulotukilaki, sosiaali- ja terveysministeriön ”Opas toimeentulotukilain soveltajille” ja kuntien omat ohjeet määrittelevät toimeentulotuen myöntämistä.

- Sellaista ei valitettavasti tehdä, että ministeriö esimerkiksi kävisi läpi kuntien toimeentulotukiohjeistuksia, jotta kävisi ilmi, kuinka hyvin ne ovat linjassa ministeriön ohjeistuksen kanssa, Hiilamo sanoo.

Nyt olisi Hiilamon mukaan tärkeää, että perusturva pidettäisiin riittävällä tasolla. Tällöin toimeentulotuki olisi sitä, mitä sen pitäisi olla; viimesijainen, väliaikainen tukimuoto - ei tuki, jota käytetään vuodesta toiseen elämän peruskustannusten kattamiseen.

- Toimeentulotuen taso ja koko toimeentulotuki on ehkä tärkein ihmisoikeuskysymys Suomessa. On todella vaikea kuvitella, että mitkään muut ihmisoikeudet toteutuisivat, jos ihmisellä ei ole ruokaa eikä kattoa pään päällä, Hiilamo sanoo.

- Kun meillä on talouskriisi, kaikki kärsivät. Erityisesti ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Niin kauan kun isot talousongelmat on ratkaisematta, ei köyhien tilanne helpotu.

Toimeentulotuen menot ovat noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosittain noin 200 tuhatta suomalaista saa toimeentulotukea.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.