Professori uutuuskirjassaan: "Talvisota teki Suomesta erikoistapauksen Stalinin silmissä"

"Maantieteelle me emme voi mitään. Ettekä te voi sille mitään." Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin kerrotaan tokaisseen näin J.K. Paasikivelle talvisodan syttymisen alla. Stalinilla oli päätäntävalta Neuvostoliiton Suomen-politiikassa, mutta oliko hänellä erityissuhdetta Suomeen tai suomalaisiin? 

– Ennen talvisotaa ei ollut, mutta talvisota teki Suomesta erikoistapauksen, sanoo poliittisen historian professori Kimmo Rentola

Rentolan juuri julkaistu kirja Stalin ja Suomen kohtalo (Otava) valottaa Neuvostoliiton näkökulmasta Stalinin Suomea koskevia ratkaisuja vuosina 1939-1940, vuonna 1944, vuonna 1948 sekä vuosina 1950-1951. Kirja perustuu laajaan venäläiseen aineistoon, muun muassa tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen lähteisiin. 

Yksi mielenkiintoisimmista kysymyksistä on, miksi Suomea ei koskaan miehitetty. Talvisodan jälkeistä tilannetta selittää Rentolan mukaan kaksi seikkaa: Suomen sodassa osoittama kyky vastarintaan sekä se, ettei Adolf Hitler enää pitänyt kiinni aiemmin Neuvostoliiton kanssa solmitusta etupiirisopimuksesta. 

– Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatsheslav Molotovhan kävi marraskuussa 1940 Berliinissä, koska Neuvostoliitto halusi Suomen suhteen vapaat kädet. Hitler ei kuitenkaan niitä enää antanut. 

Rentola muistuttaa Molotovin muistelleen vielä vanhoilla päivillään Neuvostoliiton tehneen oikean ratkaisun, kun se ei miehittänyt Suomea. Molotovin mukaan suomalaiset olivat niin itsepäinen kansa, että siitä olisi vain saatu ainainen haava Neuvostoliiton kylkeen. 

Stalin oletti Suomen olevan hanskassa 

Vuonna 1944 Suomen miehitykseen olisi tarvittu resursseja, joita tarvittiin kipeämmin muualla. Stalinin malttiin Suomea kohtaan vaikutti Rentolan mukaan myös se, että Neuvostoliiton ja Britannian välit tulehtuivat Puolan kysymyksen kohdalla. Neuvostoliitto halusi osoittaa malttia ja myönnytyksiä toisaalla, ja tähän tarkoitukseen sopi Suomi. 

– Jatkosodan jälkeen Stalin varmasti ajatteli Suomen olevan sillä lailla hanskassa, että sitä pystyttiin kontrolloimaan niilläkin edellytyksillä, joita sodan jälkeen syntyi. 

Huhtikuussa 1948 solmittu sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta (YYA-sopimus) oli Rentolan mukaan Stalinin kannalta riittävä minimi. Stalinille riitti, että Suomi ei päästä alueensa kautta ketään tulemaan ja puolustautuu. Stalinille oli nimittäin kantautunut tieto suomalaisten keskinäisistä keskusteluista ja siitä, kuinka kenraalit neuvoivat hallitusta. 

– Kenraalit sanoivat, että Suomi joutuu väistämättä Neuvostoliiton puolelle, jos tulee suuri sota. 

Paasikiven ajanpeluu pelasti 

YYA-sopimuksen kohdalla Paasikiven ajanpeluu koitui Suomen onneksi, sillä kansainvälinen tilanne muuttui Neuvostoliiton kannalta huonommaksi. Näin se tyytyi Rentolan mukaan lopulta vähempään kuin oli aluksi aiottu. Maaliskuussa 1948 Britannia, Ranska ja Benelux-maat olivat perustaneet Länsi-Euroopan unionin (WEU), puolustusliiton, jolle Yhdysvallat lupasi tukensa. 

Jos Paasikivi olisi torpannut YYA-sopimuksen, Neuvostoliiton varasuunnitelmana oli hanke Suomen muuttamiseksi kansandemokratiaksi. 

– Mutta kun Stalin sai sopimuksen, edes miniminä, varasuunnitelma vedettiin pois, Rentola sanoo.   

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.