Professori: Valtio olisi voinut vaikuttaa Soneran umts-päätöksiin

Valtio olisi voinut Soneran suurimpana osakeomistajana vaikuttaa Soneran paljon puhuttuun umts-kauppaan, kertoo Helsingin kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan professori Matti Rudanko.

Entinen liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) on julkisuudessa useaan otteeseen korostanut, ettei valtio yhtenä osakkeenomistajana - vaikka isonakin - ole voinut puuttua teleyhtiö Soneran sisäiseen päätöksentekoon.

Helsingin kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan professori Matti Rudanko pitää Heinosen näkemystä periaatteessa oikeana, sillä lähtökohtaisesti yhtiön liiketoiminnan hoito ja strategiset linjaukset kuuluvat toimitusjohtajan ja hallituksen vastuulle.

Osakkeenomistajan vaikutusmahdollisuus kanavoituu yhtiökokouksen kautta, jossa omistajat päättävät hallituksen kokoonpanon, Rudanko huomauttaa.

Jos omistaja on eri mieltä yhtiön linjasta tai jostain yksittäisestä operaatiosta, hän ei voi tehdä juuri muuta kuin vaatia ylimääräistä yhtiökokousta koolle, Rudanko sanoo.

Yhtiökokous taas voi muuttaa yhtiön hallituksen kokoonpanoa tai antaa hallitukselle sitovat ohjeet, joita sen on noudatettava. Soneran kevään 2001 yhtiökokouksessa valtio käyttikin omistajanvaltaansa, kun Soneran hallitus pistettiin lähes kokonaan uusiksi.

Omistajan ääni kuuluu hallituksessa

Suurin omistaja ei toki ole yhtiökokousten välilläkään täysin vailla sanansijaa siihen, mitä yhtiössä tapahtuu. Omistajan äänen pitäisi kuulua yhtiön hallituksessa istuvan edustajan kautta. Monissa pörssiyhtiöissä suurimmat omistajat ovat tämän varmistamiseksi istuttaneet hallituksiin jopa useita omia edustajiaan.

-Perussääntö on, että omistajan edustaja on hallituksessa valvomassa kyseisen omistajan etuja. Sen tehtävän toteuttamiseksi hänellä on velvollisuus pitää omistaja ajan tasalla siitä, mitä keskustellaan ja mitä on vireillä. Omistaja taas antaa edustajalle ohjeet siitä, millaisia kantoja hänen on ajettava, Rudanko selittää.

Jos ratkaisuista pörssiyhtiön hallituksessa joudutaan äänestämään, kullakin hallituksen jäsenellä on käytössään vain yksi ääni. Periaatteessa valtion edustaja olisi siis voinut joutua äänestyksessä alakynteen, mutta käytännössä suurimman omistajan kanta varmasti olisi otettu vakavasti huomioon.

Sonerassa valtiota edusti umts-päätösten aikaan liikenne- ja viestintäministeriön finanssineuvos Kalevi Alestalo. Lisäksi Soneralla oli tuolloin vielä poliitikoista koostunut, eduskunnan valitsema hallintoneuvosto, joka tosin ei suoranaisesti osallistunut päätöksentekoon, vaan saattoi lähinnä kertoa yhtiön hallitukselle kantansa tärkeiksi katsomistaan asioista. Hallintoneuvostoa johti keskustan kansanedustaja Pauli Saapunki.

Investointien katto päätettiin keväällä

Valtio olisi halutessaan voinut pistää jarrut päälle Soneran umts-hankkeisiin keväällä 2000, jolloin investoinneista päätettiin yhtiön hallituksessa.

Yhtiön johdon suunnitelma lähteä mukaan Euroopan umts-huutokauppoihin hyväksyttiin tietyin valtuutuksin eli samalla lyötiin lukkoon, kuinka paljon Sonera saa käyttää kauppoihin rahaa. Tämän ylärajan suuruutta Sonerasta ei kerrota, mutta joka tapauksessa umts-lupiin lopulta palanut summa pysyi annetun valtuutuksen rajoissa.

Soneran hallituksessa istunut valtion edustaja olisi voinut vaatia investoinneille tiukempaa ylärajaa tai luopumista niistä kokonaan. Keväällä 2000 Soneran pörssikurssi kuitenkin huiteli pilvissä niin, että yhtiön markkina-arvo kävi enimmillään yli 70 miljardin euron vaiheilla. Valtio taas kuittasi maaliskuussa 12 miljardia markkaa eli noin kaksi miljardia euroa, kun myyntiin pistettiin vain vajaan 2,5 prosentin siivu Soneran osakkeista. Yhdestä Soneran osakkeesta maksettiin tässä annissa 92 euroa. Tässä ilmapiirissä muutama miljardi ei tuntunut kovin isolta summalta.

Julkisuudessa pohdittiin, voisiko valtio kuitata kaikki velkansa pistämällä koko Soneran myyntiin. Soneran tytäryhtiöiden Zedin, SmartTrustin ja Turkcellin listausta odoteltiin, ja esimerkiksi investointipankki Merrill Lynch laski alkuvuodesta 2000 niiden arvoksi 32 miljardia euroa.

Sen enempää Alestalo kuin Heinonenkaan eivät tänään halunneet kommentoida Sonera-asiaa. Nykyinen liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi (kok.) taas sanoi jo aiemmin, että umts-lisenssien hakua ei aikanaan käsitelty ainakaan hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.