Professorit täysin erimielisiä Suomen pelastamisesta – "Jäsenyys rahaliitossa hyvin ongelmallinen"

Helsingin yliopiston professorit Heikki Patomäki ja Vesa Kanniainen ovat täysin eri linjoilla sen suhteen, miten Suomen talous voitaisiin pelastaa. Professorit kertoivat mielipiteistään tänään MTV:n Huomenta Suomessa.

Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki on samaa mieltä yhdysvaltalaisen ekonomistin Joseph Stiglitzin kanssa siitä, että kova talouskuri ei pelasta Suomen taloutta.

Stiglitz sanoi viikonloppuna, että "sisäiset devalvaatiot eivät ole toimineet juuri koskaan" kommentoidessaan Suomen hallituksen suunnitelmia leikata palkkoja viennin edistämiseksi.

– Silloin, kun on kriisitilanne tai talous on taittunut laskuun, työttömyys on korkealla ja kapasiteettia on paljon käyttämättä, niin julkisten menojen kerroinvaikutus on kohtuullisen korkea. Se on ihan säännönmukainen juttu. Silloin, kun tämä luku on reilu yksi, se tarkoittaa, että jos julkisia menoja alennetaan eurolla, niin koko kansantuote pienenee enemmän kuin eurolla. Sillä on sellaisia vaikutuksia, että se tuppaa huonontamaan tätä velkasuhdetta, Patomäki selittää.

Kun tilanne edelleen pahenee, tarvitaan lisää leikkauksia, jotka edelleen supistavat taloutta. Patomäen mukaan Suomi on ollut tässä kierteessä jo vuosia.

Patomäen mukaan Suomen valtion toimintalogiikka nojaa taloustieteilijöihin, jotka ovat tehneet vääriä johtopäätöksiä.

– Johtopäätökset ovat siinä mielessä ymmärrettäviä, että ne nojaavat aika laajaan taloustieteelliseen kirjallisuuteen, jossa säännönmukaisesti oletetaan, että tämä kerroin on vakio suhdannetilanteesta riippumatta, ja että se on aika alhainen. Jos siihen nojaa, kuten valtiovarainministeriö tekee, niin silloin voidaan tehdä sellaisia laskelmia, että vaikka julkisten menojen leikkaamisella on taloutta supistava vaikutus, se ei kuitenkaan ole niin suuri, etteikö sitä kannattaisi yrittää, jos päätavoite on velkaantumisen vähentäminen. Minusta he ovat kuitenkin väärässä.

"Sisäinen devalvaatio ainut vaihtoehto"

Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen ajattelee asiasta eri tavalla.

– Vaikka meidän velkatasomme on vielä kohtuullinen, se kuitenkin kasvaa huomattavaa vauhtia. Jos me lähdemme lisäämään nyt velalla kysyntää, niin me tavallaan vältämme kaikki ne toimenpiteet, joita Suomen talous kuitenkin kaipaa, ja jotka täytyisi toteuttaa, Kanniainen sanoo.

Tilanne on hänen mukaansa muuttunut nyt, kun Suomi on osa Europaan rahaliittoa.

– Kun tulee taloudellisia vaikeuksia, meillä ei ole enää mahdollisuutta sopeutua valuuttakurssin kautta, meidän täytyy sopeuta sisäisesti. Tällä hetkellä, kun olemme menettäneet kilpailukyvystämme merkittävästi, mikä on minulle fakta, niin meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sisäinen tie, sisäinen devalvaatio.

Myös Kanniainen myöntää, että sisäinen devalvaatio ei ole ongelmaton tapa kohentaa taloutta.

– Se on hyvin tuskainen tie. Myös Stiglitz viittasi siihen, että tämä jäsenyys rahaliitossa on hyvin ongelmallinen.

"Ruotsissa ei lakkoilla"

Kanniaisen mukaan Suomen tilanne on vakava, muttä hän ei kuitenkaan halua verrata Suomen tilannetta vielä Kreikan tilanteeseen.

– Onhan meillä kuitenkin kohtuullisen järkevästi hoidettu kansantalous yli vuosikymmenten ajan ja meidän yhteiskuntamme on toimiva kaikin puolin. Mutta Suomi on Euroopan rahaliiton heikoimpia maita tällä hetkellä. Moneen vuoteen Suomella ei ole ollut kasvunäkymiä ja velkasuhde kasvaa.

Kanniaisen mukaan suurin ongelma on se, että Suomen kansantalouden kasvukyky on hävinnyt.

– Jos yritys tekee tulosta, se maksaa sen ulos osinkona, koska ei ole järkeviä investointikohteita. Tästä syystä ei synny työpaikkoja. Työn hinta on Suomessa väärä, hän sanoo.

– Jos Suomella olisi oma raha, niin tässä tehtäisiin yhdessä yössä valuuttakurssin korjaus, jolla saataisiin otettua nämä kilpailukykyongelmat sillä tavalla haltuun, että Suomessa kannattaisin jälleen investoida, tuotta ja viedä. Mutta koska me olemme osa tätä rahaliittoa, tämä on erittäin hidasta. Tässä on vuosien työ edessä. Kaikkein tärkeintä on, että ymmärrettäisiin se, että rahaliiton jäsenyys edellyttää meidän työmarkkinoiltamme aivan toisenlaisia mekanismeja kuin mitä meillä Suomessa on.

Mallia kannattaisi Kanniaisen mukaan ottaa muista Pohjoismaista.

– Siellä ei ole yleissitovuutta, siellä on vapaa sopimuksen muodostaminen, siellä ei ole  verottajan tukea lakkokassoille, Ruotsissa ei lakkoilla.



Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.