Raivio esittää koulutusseteleitä yliopistoihin

Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio esittää yliopistoihin koulutussetelijärjestelmää. Yliopistot alkaisivat näin periä lukukausimaksuja, joiden maksamiseen opiskelijat saisivat valtiolta koulutusseteleitä.

Setelit kattaisivat tutkinnon lasketun suoritusajan jatkoksi pari lisävuotta. Ulkomaiset opiskelijat alkaisivat samalla maksaa opinnoistaan Suomessa.

-Setelijärjestelmä antaisi opiskelijalle enemmän vastuuta opintojen etenemisestä, mutta myös enemmän sananvaltaa niiden laadusta ja järjestelyistä, arvioi Raivio tänään Helsingin yliopiston avajaisissa.

Raivion mielestä maksuton yliopisto-opetus ei tosiasiassa edes edistä koulutuksellista demokratiaa, vaan tasa-arvon kannalta tärkeämpää on panostaa peruskouluun.

Tulonsiirto köyhiltä varakkaille

-Maksuttoman yliopisto-opetuksen tärkein peruste on koulutuksellinen demokratia. Jokaisella tulee olla mahdollisuus opiskeluun riippumatta sosiaalisesta taustasta ja varallisuudesta, totesi Raivio.

-Tällainen yliopiston idea on hyvä ja kannatettava, mutta se ei nykyoloissa toteudu. Nuoren ihmisen koulutustason tärkein ennustaja on näet edelleen vanhempien koulutustaso.

Raivion mukaan tämä merkitsee tosiasiassa sitä, että varaton kansanosa subventoi merkittävästi varakkaiden opiskelua.

-Onkin perustellusti väitetty, että ne kaksi instituutiota, jotka edustavat suurinta tulonsiirtoa köyhemmiltä rikkaammille, ovat Suomen Kansallisooppera ja maksuton yliopisto-opetus, leukaili rehtori, jolta on jo totuttu odottamaan suorasukaisia ja värikkäitä puheenvuoroja.

-Jos koulutuksellista demokratiaa halutaan todella edistää, toimenpiteet on suunnattava peruskouluun maantieteellisesti, sosiaalisesti tai taloudellisesti epäedullisilla alueilla ja motivoitava lahjakkaita oppilaita heidän taustaansa katsomatta.

IT-yliopisto herätti epäilyksiä

Lisäksi Raivio arvioi puheessaan kitkerästi virtuaaliyliopistojen mahdollisuuksia. Hän muistutti, että Euroopan yliopistojen keskeinen piirre on tutkimuksen ja opetuksen yhteys, joka virtuaaliyliopistossa jää puuttumaan. Myös inhimillinen vuorovaikutus uupuu tietoverkoista.

-Vasta jos äiti korvataan ruokinta-automaatilla, pehmolelut tietokonepeleillä ja tuutulaulut teknomusiikilla, voi kehittyä ihminen, joka mieluummin seurustelee näyttöpäätteen kuin elävien lajitoveriensa kanssa, Raivio huomautti.

Siksi verkko-opetus sopii hänen mielestään vain oikean yliopiston rinnalle, ei sitä korvaamaan. Raiviota epäilyttävät sekä epämääräiset "outojen" ulkomaalaisten yliopistojen verkkohankkeet että Helsingin seudulle puuhattu kansainvälinen tietotekniikkayliopisto. Hän ihmetteli, miten ns. IT-yliopiston suunnittelu sopii tietotekniikkayritysten irtisanomisiin.

-Jos uusi kasvuala on bioteknologia, kuten monet ennustelevat, onko seuraava koulutushanke kansainvälinen BT-yliopisto?

Opiskelijajärjestö tyrmää

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Esa Perkiö tyrmäsi heti tuoreeltaan Raivion esityksen koulutusseteleistä.

-Ehdotettu järjestelmä ei toisi yliopistojen koulutusmäärärahoihin lainkaan lisää rahaa, mutta sen sijaan raaistaisi jo nytkin käynnissä olevaa tehotonta kilpailua yliopistojen välillä, katsoo Perkiö.

Hänen mielestään käyttöajaltaan rajatut setelit vaikeuttaisivat nimenomaan varattomien opiskelijoiden asemaa, koska he ovat riippuvaisia opiskeluaikaisista työtuloistaan. Perkiö epäilee myös, että uudistus vähentäisi yliopistojen mielenkiintoa opintojen ohjaamiseen, koska niille tulisi rahaa läsnäolevien eikä valmistuvien opiskelijoiden perusteella.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.