Rapu on ryntäämässä ruokapöytiin

Ravustus on elpymässä useilla vanhoilla rapuvesillä yli sadan vuoden tauon jälkeen, kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL).

Täpläravun onnistuneen kotiuttamisen ansiosta monet ruton autioittamat rapuvedet ovat jälleen tuottavia, ja ravustuskulttuuri elpyy vauhdilla esimerkiksi mökkiläisten keskuudessa.

Myös jokirapukantoja on pystytty monin paikoin vahvistamaan, ja uusia pyyntivesiä on saatu käyttöön joka vuosi.

Mökkiläiset innokkaita ravustajia

Tuottavaksi täplärapuvedeksi on palautunut muun muassa Säkylän Pyhäjärvi.

- Ravustus on elpynyt hyvin laajalla alueella, aina Etelä-Saimaalta Kaakkois-Suomesta Etelä-Päijänteen seutujen kautta Satakuntaan. Loistavia täplärapujärviä löytyy paljon, vaikkapa Lohjanjärvi Uudellamaalla sekä Näsijärven eteläpää, kertoo raputalousohjelman ohjelmapäällikkö Markku Pursiainen.

- Pyynti on yleistynyt tavattomasti juuri mökkiläisten keskuudessa. Kulttuurin paluuta on mahtavaa seurata.

Pursiainen kertoo tutkimustiedon Etelä-Saimaalta Lappeenrannan ja Imatran ympäristöstä, jossa täplärapua on pyydetty vasta 5-6 vuotta. Alueella oli kaksi vuotta sitten jo yli 17 000 rapumertaa. Kehitys tapahtui muutamassa vuodessa.

- Tämä tarkoittaa, että melkein joka mökkiläisellä oli omat merrat vedessä. Myös Etelä-Päijänteellä meno on samanlaista, kertoo Pursiainen.

Kirjanpitoravustajien saaliit kertovat kantojen vahvistumisesta

Ammattimaisia ravustajia on Suomessa vain muutamia, lähinnä etelän suurilla vesillä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella on viisi kirjanpitoravustajaa. He saalistavat täplärapuvesillä.

- Heidän saaliinsa ylitti viime vuonna ensimmäistä kertaa sadantuhannen ravun rajan. Määrä lähes kaksinkertaistui parissa vuodessa, mikä kyllä kertoo kantojen vahvistumisesta, lisää Pursiainen.

Rapurutto ei ole juuri tahtia hidastanut. Varmistettuja tapauksia löytyi viime vuonna kymmenen, mikä on kutakuinkin tavanomainen määrä.

- Myös jokirapukannat jäivät viime syksynä hyvään kuntoon. Talvi on ollut normaali, joten ensi ravustuskaudesta voisi odottaa hyvää.

Mielikuva jokiravun paremmuudesta on vahva

Raputalousohjelman tekemän asiakaskyselyn mukaan puolet kuluttajista hankkii rapunsa kaupasta, loput pyytävät saksiniekkansa itse tai ostavat ne ravustajilta. Mieluiten suomalaiset ostaisivat jokirapuja, jos niiden hinta ja saatavuus olisivat samat kuin täpläravuilla.

Monet myös kokevat, että kotimaisia rapuja voi syödä arkisestikin, olkoonkin, että rapujuhlat ovat tärkeä osa rapukulttuuria. RKTL:n mukaan tämä motivoi kotimaisten raputuotteiden kehittämiseen, mikä onkin tärkeää täplärapukantojen runsastuessa.

- Jokirapua arvostetaan eniten, täplärapu kilpailee koolla ja hinnalla. Ulkomaisia tuotteita on kuitenkin edelleen paremmin saatavilla Suomen kasvaneista rapusaaliista huolimatta, raportissa todetaan.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.