Rauhanturvaajat välttyneet vaaratilanteilta Kosovossa

Tämä on paha paikka, kuvaa pataljoonan komentaja eversti Kari Sainio suomalaisten rauhanturvaajien vastuualuetta, jonka keskuspaikka on Lipljanin kaupunki noin 15 kilometriä Kosovon pääkaupungista Pristinasta etelään.

Pahalla paikalla Sainio tarkoittaa sitä, että Lipljanin seudulla etniset jännitteet ovat paikoittain hyvin voimakkaat. Keskinäisiä kranaatti-iskuja on lähes joka yö, ja etenkin serbiväestöä painostetaan rajusti päivittäin. Lipljanin kaupungin 9000 asukkaasta 40 prosenttia on serbejä. Alueella on myös puhtaita albaani- ja serbikyliä sekä sekakyliä.

Serbit jääneet saarroksiin

Varsinainen koetinkivi suomalaisille olivat tapahtumat 5. syyskuuta Dobrotinissa, johon albaanit ampuivat kahdeksan singon ammusta. Pian sen jälkeen serbit pahoinpitelivät kylän läpi puunhakuun menneitä albaaneja. Suomalaiset estivät veriteot menemällä väliin ammuttuaan ensin varoituslaukauksia.

Jännittynyt tilanne kesti koko viikon. Kolmisen viikkoa Kosovossa työskennelleille suomalaisille alueen nykytodellisuus on jo tuttu. Aiemmin valtaa pitäneiden serbien ja alakynnessä olleiden albaanien osat ovat vaihtuneet.

-Suurin murheemme on serbien kohtalo. Monin paikoin serbiyhteisöt ovat jääneet albaanien saartamiksi ja heidän turvallisuuttaan on vaikea taata. Kun serbit ovat töissä, heidän koteihinsa saatetaan murtautua ja oviin vaihtaa lukot. Joskus asialla ovat albaanit, mutta useimmiten mafia, joka hankkii rahaa vuokraamalla serbeiltä valtaamiaan asuntoja, Sainio kertoo.

Rikollisuus rehottaa, koska vasta ensimmäiset kansainväliset poliisit ovat saapuneet alueelle eivätkä Kfor-sotilaiden voimat yksinkertaisesti riitä rikollisten jahtaamiseen.

Stimljessä rauhallista

Suomalaispataljoonan vastuualue sijaitsee brittien hallussa olevalla sektorilla. Pataljoonan kokonaisvahvuus on 772, ja siitä yksi komppania, 133 miestä on sijoitettu Stimljeen 10 kilometrin päähän Lipljanista.

-Tällä alueella on hyvin rauhallista. Joitakin talojen haltuunottoyrityksiä on sattunut ja joskus kuuluu hajanaisia laukauksia, mutta vakavia välikohtauksia ei ole ollut, sanoo komppanian varapäällikkö kapteeni Karri Heikinheimo.

Heikinheimon mukaan miinat ja räjähtämättömät ammukset ovat alueen vakavin ongelma. Niitä löytyy asuntojen pihoista ja kulkureiteiltä. Miinoja ehdittiin kylvää Kosovossa kuitenkin hyvin vähän verrattuna Bosniaan, jossa vihollisuudet kestivät vuosikausia.

Stimljen alueen erikoispiirre ovat alueella asuvat 26 serbiä, joiden turvallisuutta rauhanturvaajat vartioivat lähietäisyydellä 24 tuntia vuorokaudessa. Ennen sotaa viime talvena Stimljessä asui vielä noin tuhat serbiä.

Oma turvallisuus ennen kaikkea

Neljään eri kohteeseen sijoitetussa suomalaispataljoonassa vallitsee silminnähden leppoisa tunnelma ja sotilaat pitävät omaa turvallisuuttaan erittäin hyvänä. Rauhanturvaajia vastaan ei ole tehty yhtään hyökkäystä ja välit paikallisten ihmisten - sekä albaanien että serbien - kanssa ovat välittömän lämpimät.

Pataljoonaan ostetaan elintarvikkeita ja pikkupalveluja Lipljanista ja alueen kylistä. Ystävyyttä on vahvistettu myös pelaamalla jalkapalloa alueen poikien kanssa. Suomi hävisi kirkkaasti 7-2 ensimmäisen ystävyysottelun.

Sekä pataljoonan komentaja Kari Sainio että päällikkölääkäri Heimo Luukkonen korostavat rauhanturvaajien oman turvallisuuden ensisijaisuutta. Myös kentällä tärkeysjärjestys on selvä.

-Varmistamme ensin oman turvallisuutemme ja vasta sen jälkeen tulevat asukkaiden tarpeet, tiivistää asian komentaja Kari Sainio.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.