Ravunviljelystä maaseudun sivuelinkeino?

Viljellystä ravusta odotetaan rapumarkkinoiden runsastuttajaa ja maaseudun sivuelinkeinoa. Etenkin Hämeessä kalatalousviranomaiset houkuttelevat viljelijöitä aloittamaan ravunkasvatuksen.

Tähän mennessä rapuja on kasvatettu lähinnä luonnonvesiin istutettaviksi, ja rapukannat ovatkin istutusten ansiosta selvästi uudistuneet. Tulevaisuudessa entistä useammalla tilalla kasvatettaneen rapuja myös myytäviksi altaista joko kalakauppiaille tai suoraan lähiseudun asukkaille ja kesämökkiläisille.

-Ravunkasvatus on nyt vielä aika pienimuotoista, mutta alalla on kyllä mahdollisuuksia useammallekin yrittäjälle, sanoo kalastusbiologi Jorma Kirjavainen Hämeen TE-keskuksesta. Entinen Hämeen läänin alue eli Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa on ravunviljelyksessä edelläkävijäaluetta. Paikallinen kalatalouskeskus on järjestänyt ravunviljelystä kiinnostuneille kursseja ja neuvontaa, ja Hämeen TE-keskuksessa avustuksia viljelmän perustamiseen myönnetään mielellään. Kirjavainen arvioi, että Hämeessä on noin 70 ravunkasvattajaa, joista pariakymmentä hän luonnehtii vakavasti otettaviksi yrittäjiksi. Koko muussa maassa ravunviljelijöitä on Kirjavaisen tietämän mukaan suunnilleen toiset 70, joista vastaavasti parikymmentä on ehtinyt täysipainoisen liiketoiminnan pyörittämiseen.

Jokirapuja, kolme valkoisella pohjalla

Ravunkasvatuksesta kaavaillaan lähinnä maatilojen sivuelinkeinoa viljelyksen ynnä muun oheen. Kovin monia päätoimisia ravunkasvattajia Kirjavainen ei usko Suomessa koskaan olevan. Viljelyssä käytetään lähinnä täplärapua, jota on istutettu myös luonnonvesiin. Se ei sairastu rapuruttoon, vaikka voikin olla sairauden kantaja. Kotimainen jokirapu hupeni aikanaan vesistöistä juuri rapuruton vuoksi.

Alkuavustusta saa runsaasti

Ravunviljelyä aloittavat ovat tähän mennessä saaneet avustuksia jopa avokätisesti. Siitä huolimatta ainakin Hämeen TE-keskuksessa ravunviljelyyn varattuja rahoja on vielä jäljellä vaikka useankin rapuyrityksen perustamiseen vielä tänä vuonna. Jorma Kirjavaisen mukaan järkevästi suunniteltu rapuviljelmä on mahdollista perustaa osapuilleen 100 000-200 000 markalla. Isoon viljelmään uppoaa helposti enemmänkin. Tähän mennessä kallein Hämeen raputarhoista perustettiin miljoonan markan alkuinvestoinneilla.

-Alle 20 000 markan viljelmähankkeisiin ei avustusta myönnetä. Näin pienimuotoinen ravunkasvatus on lähinnä harrastus, selvittää Kirjavainen. Perustamiskuluihin eli altaan kaivamiseen, vesipumppuihin, varastoihin ynnä muihin rakenteisiin voi hakea TE-keskuksesta 35 prosentin tukiosuutta. Oman työnsä viljelijä voi laskea osaksi omarahoitusta. Sen sijaan viljelmän ensimmäisten rapujen hankkimiseen ja myöhempiin ylläpitokuluihin tukea ei myönnetä.

-Aika usein tukihakemuksissa arvioidaan rapujen myyntihinta hieman liian korkeaksi ja altaan raputuotto melko suureksi. Meillä sitten viilataan kannattavuusarviota realistisemmaksi, Kirjavainen toteaa. Investointiavustukset on maksettu EU:n rahoittamasta Kalatalouden ohjausrahastosta. Saman rahaston varoilla tuetaan myös esimerkiksi ammattikalastajia ja kirjolohenkasvattajia.

Herrain herkusta rahvaan herkuksi

Kalastusbiologi Kirjavainen ei usko, että ravunviljelys toisi kenellekään miljoonakaupalla helppoa rahaa. Kysyntää on kuitenkin sen verran, että kannattava ravunkasvatus on mahdollista.
-Ravuista on kova kysyntä, ja uskon että niitä menisi kaupaksi enemmänkin kuin myyntiin saadaan, sanoo Kirjavainen. Niukkuus näkyy tietenkin kuluttajalle siinä, että ravunsyönti on Suomessa kallista lystiä. Korkea hinta puolestaan lyö koko rapuherkutteluun elitististä leimaa. Jos viljeltyä rapua saadaan tulevina vuosina runsaammin markkinoille, hintakin todennäköisesti laskee. Kirjavainen uskoo, että silloin rapuja myös ostetaan ja syödään enemmän, eikä ravunkasvattajien tarvitse kovinkaan pian pelätä liian kovaa kilpailua ja hintojen romahtamista.

-Kyllä minä uskon, että ravusta voi tulla ei vain herrojen herkku vaan myös rahvaan herkku. Esimerkiksi Ruotsissa rapuja syödään selvästi enemmän kuin meillä, sanoo Kirjavainen. Markkinoita olisi Kirjavaisen mukaan todennäköisesti ulkomaillakin. Viime vuosisadalla Suomi oli Euroopan tärkein rapujen vientimaa, mutta rapuruton leviäminen romahdutti merkittävimmät rapukannat vuosikymmeniksi.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.