Ravustuskausi alkaa

Suomen vesistä odotetaan nousevan 3-4 miljoonaa rapua tänä vuonna.

Ravustuskausi alkaa tänään. Viime vuosien tapaan Suomen vesistä odotetaan nousevan tänä vuonna 3-4 miljoonaa rapua, joista lähes kaksi kolmannesta on täplärapuja.

Suomen riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen mukaan kuun alun merkit näyttävät siltä, että ravut käyvätkin hyvin mertoihin heti ravustuskauden alusta. Nyt alkanut ravustuskausi kestää lokakuun loppuun saakka.

Ravustuksen suurin haaste on edelleen rapurutto. Suomen rapukannat romahtivat 1900-luvulla rapuruton ilmaannuttua vesistöihin, mutta myöhemmin vesistöihin alettiin istuttaa täplärapua herkemmän jokiravun sijaan. Rapurutto hävittää pahimmillaan jokirapukannat ja vahingoittaa myös täplärapukantoja.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan viime vuonna rapuruttotapauksia todettiin kuudessa vesistössä. Tänä vuonna on törmätty neljään tapaukseen, kertoo Raputietokeskuksen rapubiologi Japo Jussila. Jussilan mukaan hyvistä rapupaikoista ei usein puhuta ja salaravustajat vaikeuttavatkin olemassa olevan rapukannon hoitoa ja tautien leviämisen ehkäisyä.

- Jokaisen ravustuskauden haaste on se, että pyritään estämään rapuruton leviäminen uusiin vesiin. Se on se isoin haaste, kertoo Jussila.

Ravut Suomessa Euroopan kalleimpia

Kysyntä ravuille on Suomessa melko suurta, mutta ravun korkea hinta hillitsee osaltaan ostajia. Ravun hinta on Suomessa Euroopan korkein.

- Selvästi enemmän rapua Suomessa syödään kuin mitä näistä luonnonvesistä ja viljeltyä rapua tällä hetkellä tulee. Ravun hintahan on erittäin kova, Euroopan kovin juuri Suomessa. Luonnonrapujen lisäksi pakasterapuja menee kohtuullisen runsaasti. Uskoisin, että markkinat vetäisivät tuollaiset 10-15 miljoona rapua, jos vain tuota tuotantoa lunnonvesistä olisi, Jussila summaa.

Rapubiologi Jussila kertookin, että ravun kovan hinnan takia ravunsyöntikulttuuri painottuu Suomessa ja muissa Pohjoismaissa lähinnä syksyn arvokkaaksi ja juhlalliseksi sadonkorjuutapahtumaksi.

- Toivottavasti tulevaisuudessa lisääntyvät saaliit saisivat ravunsyönnin laajenemaan Suomessa muoti-ilmiöksi ja saisivat ehkä senkin aikaan, että rapusesonki jatkuisi pidempään. Ei keskityttäisi vaan tähän heinäkuun loppuun ja elokuuhun, vaan esimerkiksi pikkujoulut ja vappu ja jopa juhannus voisivat olla rapusesonkia, toivoo Jussila.

Makueroa täpläravulla ja kotimaisella jokiravulla ei juurikaan ole. Jussilan mukaan maun osalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on ravun koko. Mitä suurempi rapu, sen enemmän se maistuu maukkaalta, hieman makealta äyriäiseltä. Toinen tärkeä tekijä Jussilan mukaan on se, että rapua keitettäessä käytetään riittävän vähän suolaa, jonkun verran sokeria ja muita mausteita, jotta äyriäisen oma maku tulee esille.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.