Rehn: Kehitysavun leikkaus huonoa Suomen YK-maineelle

Suomi on leikkaamassa kehitysapuaan 140 miljoonalla eurolla. Mikäli tämä vahvistamaton tieto pitää paikkansa, se "istuu huonosti" Suomen pyrkimyksiin päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuosina 2013-14, uskoo ministeri ja entinen YK:n alipääsihteeri Elisabet Rehn.

- En pysty sanomaan, vaikuttaako se suoraan, mutta ei se ainakaan edesauta. Tuntuu jotenkin pahalta, Rehn kommentoi.

Rehn on ollut mm. Suomen Unicef -yhdistyksen puheenjohtaja, puolustusministeri ja presidenttiehdokas. Hän muistuttaa, että hallituksen päätavoitteita kehitysyhteistyössä on YK:n vuosittuhattavoitteiden mukainen köyhyyden vähentäminen.

Hallitus aikoo kohentaa työllisyyttä 200 miljoonalla eurolla budjetin sisäisin siirroin. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan saamien tietojen mukaan suuri siivu, 140 miljoonaa, kohdistuisi kehitysapuun. Kepa ilmoitti eilen pitävänsä määrää "sokkina".

Kehitysyhteistyöministeri Paavo Väyrynen (kesk.) on kommentoinut asiaa sanomalla, että valtion säästötoimista liian suuri osuus kohdistuu kehitysyhteistyörahoihin.

Suomi haluaa päästä turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2013-14. Äänestys jäsenyydestä on syksyllä 2012.

Suomi on ponnistellut maailmalla aktiviisesti jäsenyytensä eteen. Suomi korostaa muun muassa aktiivisuuttaan ihmisoikeus- ja kehityskysymyksissä.

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) ei halua kommentoida asiaa, koska asia on vielä auki. Hallitus päättää kehitysapurahoista ensi viikolla. Ulkoministeriöstä kuitenkin sanotaan, että mitään dramaattista ei ole odotettavissa, ja että Suomi pitää kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan.

Pahin kilpailija Luxemburg nostamassa kehitysapuaan

Suomi satsasi merkittävästi kehitysyhteistyöhön ennen edellistä jäsenyyttä turvallisuusneuvostossa 1989-90.

1980-luvun lopulla Suomi päätti nostaa kehitysapunsa 0,7 prosenttiin. Se nousi hetkeksi sen ylikin, mutta sitten iski lama. Vuonna 1992 hallitus päätti laskea avun 0,4 prosenttiin.

Suomen ehkä pahimpana kilpailijana neuvoston jäseneksi pidetään Luxemburgia, joka antoi viime vuonna apua 0,92 prosenttia bruttokansatulostaan kehitysapuun. Sen arvioidaan nostavan apunsa yhteen prosenttiin.

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyömäärärahojensa osuuden bruttokansantulostaan 0,51 prosenttiin ensi vuonna ja 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

Suomen viime vuoden kehitysapu oli 0,43 prosenttia bktl:stä. Hallitus on esittänyt tälle vuodelle käytettäväksi kehitysapuun 915,6 miljoonaa euroa, eli noin 0,46 prosenttia bktl:stä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.