Riita jumittaa lainsäädäntöä – lasten "säilöminen" jatkuu

Alle kouluikäisten lasten hoito on jo pitkään haluttu lainsäädännössäkin muuttaa lasten säilömisestä lasten kasvattamiseksi.

Ajatusta on jo viety eteenpäin siirtämällä päivähoitoa koskevat asiat sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön hoidettaviksi.

Päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi näyttää kuitenkin jälleen kerran vesittyvän. 1970-luvun puolivälissä kirjoitettua lakia on yritetty uudistaa yli kymmenen vuotta, mutta kokonaisuutena hanke on aina kaatunut. Pientä paikkailua on tehty toistuvasti.

Yksi keskeinen riidanaihe on ryhmäkoko. Tänään tehtiin taas uusi yritys, kun varhaiskasvatuslakia pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa opetusministeri Krista Kiurulle (sd.). Ryhmäkokoon ei tämäkään raportti ota jyrkkää kantaa, nykymitoitus on sen mukaan osapuilleen kohdallaan. Pientä tarkistamista on tiedossa.

– Työryhmä esittää, että osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen sovellettaisiin nykyistä (1:13) pienempää henkilöstön ja lasten suhdelukua (1:7), kertoo työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen.

 Myös ministeri on kiinnittänyt tähän huomiota.

– Minusta on tärkeää, että lapsiryhmillä on enimmäiskoko. Emmekä voi ajatella, että pannaan silmät kiinni ja todetaan, että jatkamme sillä porsaanreiällä, jonka nykylainsäädäntö tarjoaa. Se on minusta aivan mahdotonta, sanoo opetusministeri Krista Kiuru.

Ministeri Kiurun mukaan ryhmäkoon säätäminen lailla on tärkeä osa varhaiskasvatuksen tasa-arvoisuutta ja maanlaajuista tasalaatuisuutta.

Työryhmän näkemykset hajalla

Raportin luovutustilaisuuden alussa puheenjohtaja hauskuutti yleisöään.

– Työryhmässämme ollut edustus on monipuolinen ja laaja. Ja niin muuten ovat olleet mielipiteetkin.

Työryhmä oli kuitenkin yksimielinen siitä, että nykylaki on ajastaan jäljessä eikä se toteuta lapsen etua parhaalla mahdollisella tavalla. Näkemykset siitä, miten lapsi saisi parhaan hyödyn yhteiskunnan järjestämästä päivähoidosta, eroavat kovasti toisistaan.

Työryhmän asettamisen jälkeen sen työn reunaehtoihin tuli suuria muutoksia hallituksen rakennepaketin muodossa. Hallitus esimerkiksi edellyttää subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista.

– Työryhmä esittää nykyisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä ennallaan, kertoo puheenjohtaja Pirhonen.

Opetusministerille tilanne on hankala kehysriihen alla, kun ohjeistukseen kuuluu sekin, että lainmuutoksella on nollabudjetti.

– Ei tämä minua yllättänyt, sanoo ministeri työryhmän eripuraiseen raporttiin viitaten.

Vaikka ministeri ei yllättynyt, niin totta on sekin, ettei raportti anna hänelle hyviä eväitä kehysriiheen, missä päätetään lähivuosien menojen raameista.

– Laki saadaan eduskuntakäsittelyyn tänä vuonna, mutta ei välttämättä vielä kevätkaudella, sanoo ministeri Kiuru.

Lain laatimisen vaikeutta ministeri kuvasi kolmiolla, jonka kärjissä ovat raha, lapsen etu ja poliittiset näkemykset.

– Näiden seinien välistä on löydettävä varhaiskasvatuslain menevä aukko, ja se vaatii luovuutta, totesi ministeri, joka uskoo, että uusi varhaiskasvatuslaki saadaan vihdoin säädettyä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.