Riskilajien viidakko – saako vakuutusta edes isolla rahalla?

Amerikkalainen jalkapallo ja roller derby ovat riskilajeja. Tätä mieltä ovat vakuutusyhtiöt. Mutta siinä, missä Pohjola luokittelee lajit sellaisiksi, josta pitää olla riskilajiin sopiva vakuutusturva, If ei vakuuta näiden lajien harrastajia ollenkaan.

Kuluttajien kannalta riskilajien määritelmät voivat olla sekavia, koska niissä on eroja eri vakuutusyhtiöiden välillä.

Urheiluseuroissa harrastettavien lajien lisäksi korkean riskin lajeissa on myös sellaisia, joita ihmiset saattavat satunnaisesti kokeilla esimerkiksi lomalla. Tällöin on syytä ottaa selvää, minkälaisen vakuutuksen tarvitsee.

Miten riskilajit määritellään?

Yleisesti harrastetuista lajeista useimmiten harrastajaa kohden tapaturmia sattuu Pohjolan mukaan jääkiekossa, jalkapallossa, koripallossa, kiipeilyssä ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Näistä kaksi jälkimmäisintä ovat vakuutusyhtiöiden mielestä riskilajeja, muut eivät.

Yleisesti harrastettuja lajeja,  joissa puolestaan sattuu keskimäärin suurempia tapaturmia ovat Pohjolan mukaan laitesukellus, ilmailulajit, moottoriurheilu, kamppailu- ja kontaktiurheilu sekä kaukalopallo.

Näistä kaikki muut paitsi kaukalopallo, ovat vakuutusyhtiöiden silmissä kohonneen riskin lajeja.

Vaikka vakuutusyhtiöiden välillä on eroja, löytyvät kiipeilyyn, ilmassa ja syvällä vedessä suoritettaviin harrastuksiin, moottoriurheiluun, kamppailulajeihin ja vakavasti otettavaan voimailuun liittyvät lajit yleensä vakuutusyhtiöiden kohonneen riskin tai suorastaan vaarallisten lajien listoilta.  

Kokeilut voivat tulla kalliiksi

Amerikkalaisen jalkapallon tai kehonrakennuksen pariin tuskin kukaan ajautuu kokeilumielessä vaikka lomallaan. Riskilajeista sen sijaan esimerkiksi benji-hyppy, vesihiihto ja kuumailmapallolla lentäminen sekä merkittyjen rinteiden ulkopuolella laskettelu puolestaan ovat asioita, joita turisti saattaisi hyvinkin kokeilla. Niitä ei kuitenkaan korvata tavanomaisista vakuutuksista.

– Se voi joskus tulla hyvinkin ikävänä yllätyksenä, jos vaikka matkalla on lähtenyt tiettyä lajia kokeilemaan - ja siinä jotain sattuu- ja sitten jälkikäteen käykin ilmi, ettei tapaturmavakuutus ole laisinkaan ollut voimassa, sanoo korvauspäällikkö Madeleine Jackson If:stä. 

Monen lajin kohdalla edellytetään, että sen osalta on vakuutuksessa poistettu ns. urheilurajoitus ja hinta määräytyy lajin riskin mukaan.

Matkalainen saattaa myös tarttua lomakohteen tarjoukseen kokeilla laitesukellusta. Tämä laji on kuitenkin kaikkien vakuutusyhtiöiden silmissä sellainen, joka vaatii oman turvansa. Myös aavikko- tai vuoristovaellukset saattavat kuulostaa hyvältä idealta, mutta niitä tavanomainen matka- tai tapaturmavakuutus ei niitä kata. Myös kiipeily vaatii lisäturvaa.

– Sitten kun lähdetään korkealle tai oikein syvälle tai toisaalta voimaa tai vauhtia lisätään niin riski kasvaa ja kannattaa varmistaa että vakuutusasiat ovat kunnossa , sanoo yksikönpäällikkö Vesa Riihimäki Pohjolasta. 

Mikä on vaarallista, eroja yhtiöiden välillä

Esimerkiksi If listaa lukuisia lajeja, joihin se ei myönnä lainkaan tapaturmavakuutusta. Tällainen on amerikkalaisen jalkapallon, rugbyn  ja roller derbyn lisäksi esimerkiksi freestyle- laskettelu sekä leijapurjehdus.

Pohjolassa nämäkään lajit eivät ole kokonaan poissuljettuja, mutta osa luokitellaan riskilajeiksi, joissa kaikki Pohjolan terveysvakuutuksen kaikki korvausmuodot eivät ole voimassa ja vakuutuksesta vaaditaan erillinen merkintä. 

Kuluttajan pitäisi siis miettiä, voisiko joku laji olla korkean riskin laji, ennen kuin sitä kokeilee. Lisäturvaa saa moneen lajiin rahalla ja hintalappu voi olla jopa satoja euroja. Riskilajien harrastaminen seurojen kautta puolestaan edellyttääkin yleensä vakuutuksen, joka tulee yksittäisten ihmisten lisäturvaa halvemmaksi. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.