Rokotuskriittisiä keskittymiä eripuolilla Suomea – syyt kieltäytyä lapsen rokotteista moninaisia

Vaikka rokotuskriittiset asenteet saavat paljon näkyvyyttä julkisuudessa, rokotteista täysin kieltäytyvien määrä ei ole lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Rokotteisiin epäilevästi suhtautuvia on kuitenkin aiempaa enemmän. Syyt rokotuskriittisyyden taustalla ovat moninaisia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoteohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että rokotteista täysin kieltäytyviä ei ole nykyään juurikaan enempää kuin noin kymmenen vuotta sitten.

– Rokotuskriittisyyttä on ollut aina. Jo isorokkorokottamisesta lähtien. Täysin ilman rokotteita jääneiden pikkulasten osuus on noin 1,5 prosenttia ikäryhmästään. Kun joskus kymmenen vuotta sitten tarkastelimme näitä ensimmäisen kerran, täysin ilman rokotuksia oli kaksi vuotta täyttäneistä noin 1 prosentti väestöstä.

Rokotteisiin epäilevästi suhtautuvien määrä on kuitenkin lisääntynyt viime vuosien aikana.

– Eri rokotteisiin kriittisesti suhtautuvien määrä lienee 25-30 prosenttia koko väestöstä. Heidän määränsä on narkolepsiaepisodin jälkeen lisääntynyt. Terveydenhoitajat kertovat, että nykyään käytetään enemmän aikaa keskusteluun rokotteiden hyödyistä ja haitoista.

Vuoden 2009 sikainfluenssaepidemian jälkeen lasten ja nuorten narkolepsiatapausten havaittiin lisääntyneen. THL:n perustama narkolepsiatyöryhmä totesi syksyllä 2011 julkaisemassaan loppuraportissa, että Pandemrix oli myötävaikuttanut Suomessa 4–19-vuotiailla havaittuun narkolepsian lisääntymiseen.

Työryhmän mukaan oli kuitenkin todennäköisintä, että rokote oli lisännyt narkolepsiaa yhteisvaikutuksessa altistavan perimän ja muun ympäristötekijän kanssa.

Rokotuskattavuus alle suositellun useissa kunnissa

Suomessa kansalliseen lasten rokotusohjelmaan kuuluu kuusi rokotetta. Rokotteet suojaavat lapsia yhteensä 13 taudilta, muun muassa tuhkarokolta, sikotaudilta, kurkkumädältä, hinkuyskältä ja poliolta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkkailee rokotuskattavuutta, eli sitä, kuinka suuri osuus väestöstä, tietystä ikä- tai riskiryhmästä on saanut rokotteen.

Vuonna 2013 syntyneiden lasten rokotuskattavuutta kuvaavasta kartasta voi nähdä, että esimerkiksi Pietarsaaressa, Närpiössä, Parkanossa ja Kihniössä rokotuskattavuus on useamman kuin yhden rokotteen kohdalla alle 85 prosenttia.

Esimerkiksi Pietarsaaressa vuonna 2013 syntyneistä lapsista vain 83,5 prosenttia on saanut tuhkarokolta suojaavan MPR-rokotteen. Taudin leviämisen estämiseksi rokotekattavuuden tulisi olla noin 95 prosenttia.

Rokotekriittisten asenteiden takana moninaisia syitä

Syitä sille, miksi lapsia jätetään rokottamatta on Nohynekin mukaan monia.

Päätös saattaa syntyä esimerkiksi elämänkatsomuksellisen tai uskonnollisen näkemyksen perusteella. Joskus taustalla on lähipiiriin osunut rokotehaittatapaus.

– On ihmisiä, joilla on perhepiirissä vakava haittaepäily, joka sitten varjostaa tulevia rokotuspäätöksiä.

– Saattaa myös olla antroposofista näkemyksiä, kuten Lohjalla oli. Ajatellaan joistain taudeista, että ne kuuluvat lapsen normaaliin kehitykseen. On myös muita luonnonmukaisuuden nimeen vannovia, jotka eivät kuulu mihinkään koulukuntaan, mutta ajattelevat asiasta tällä tavalla.

Vuonna 2014 35 Lohjalaisen Steiner-koulun oppilasta joutui kotikaranteeniin koulussa ilmenneen tuhkarokkotapauksen vuoksi. Vain puolet koulun oppilaista oli rokotettu tautia vastaan.

Ympäristön tapahtumat vaikuttavat suhtautumiseen

Joskus selvästi yhdelle alueelle keskittyneelle rokotuskriittisyydelle on konkreettisempia syitä.

– Esimerkiksi Pietarsaaren tilanne on se, että siellä on pitkään ollut voimakas (rokotuskriittinen) johtohahmo, Linda Karlström

Karlström ylläpitää rokotuskriittistä Vaccin.me-sivustoa, järjestää aiheesta luentoja Suomessa ja Ruotsissa ja on kirjoitellut sanomalehtiin rokotevastaisia mielipidekirjoituksia. Karlström on saanut näkemyksilleen paljon kannattajia etenkin juuri Pietarsaaressa.

Nohynekin mukaan myös Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä vuoteen 2013 saakka jaettu ilmaisjakelulehti Magneettimedia on saattanut vaikuttaa alueiden ihmisten rokotusasenteisiin.

Yhtä ja kaikkia rokotuskriitikoita yhdistävää syytä ei kuitenkaan ole.

– Ei voida sanoa, että on jokin yksi tietty asia. Omat ja ympäristön tapahtumat vaikuttavat kuitenkin usein suhtautumiseen. 

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.