Romanitutkija: Väistämisen tarkoitus on välttää verikosto

Tutkijan mukaan romanit puhuvat verikostosta avoimesti vain yhteisön sisällä.

Monien Suomen romanisukujen historiaan liittyy verikosto, sanoo romanikulttuuria tutkinut emeritusprofessori Martti Grönfors. Hänen mukaansa Suomen 10 000 romanin joukossa on isoja 200-jäsenisiä romanisukuja, jotka välttelevät toisiaan.

- Helpompi olisi laskea ne romanit, joilla ei ole ollut tällaista tilannetta missään historian vaiheessa, Grönfors sanoo.

Romanitaustainen poliisi Riku Lumberg arvioi, että vähintäänkin usea sata romania välttelee toisiaan.

Verikosto on aina kahden suvun välinen. Grönforsin mukaan veren vuodatukselta vältytään, jos vihaa pitävät romanisuvut välttävät tapaamasta toisiaan. Kyseessä on verikoston symbolinen muoto väistämisvelvollisuus.

- Koston kierre ei koskaan lopu. Se vain vaihtaa puolta, Grönfors sanoo.

Verikostosta vaietaan

Grönfors vietti tutkijauransa aikana pari vuotta romaniyhteisössä. Hän havaitsi, että verikostoa ei salailtu. Se on kuitenkin arka asia yhteisön ulkopuolella.

- Romanit ovat eläneet marginaalissa pitkään. Heillä on paljon muitakin asioita, joista he eivät halua puhua yhteisön ulkopuolella. Verikosto on niistä tärkein, Grönfors sanoo.

Niin Lumberg kuin Grönforskin kannattavat avointa keskustelua. Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä keskustelun saamista suunnista. Suomen Romaniforumin puheenjohtaja Miranda Vuolasrannan mielestä yksittäistapaukset ovat saaneet liian suuren painoarvon.

-Media pyrkii pitämään yllä negatiivista mielikuvaa romanikulttuurista, ja sitä vahvistavat yksittäiset ihmiset, jotka kertovat omia sukujensa ja perheidensä kokemuksista.

Hänen mukaansa on erotettava kulttuuri ja yksilön rikollinen käytös. Grönfors on Vuolasrannan kanssa samaa mieltä siltä osin, että yksilön motiivia on mahdotonta selvittää. Toisaalta Grönfors on sitä mieltä, että verikosto voi helpottaa yksilön päätöstä ryhtyä tekoon.

Verikostolta puuttuvat säännöt

-Vihollista voidaan parjata, ja tehdä hänestä perättömiä ilmiantoja. Viholliselle voidaan tehdä mitä tahansa kiusaa, Grönfors sanoo.

Väistäminen kuulostaakin Lumbergin mielestä liian kauniilta sanalta kuvaamaan tilannetta, jossa ihminen joutuu pakoilemaan väkivallan pelossa.

- Joillakin asiat menevät siihen pisteeseen, ettei enää ole ole paikkaa, missä he voisivat asua.

Näin on käynyt esimerkiksi naiselle, jonka tarinan Helsingin Sanomat julkaisi viime sunnuntaina. Lumberg kertoi torstaina STT:lle, että naisen pakoilu jatkuu eikä tilanne ole helpottanut.

- Konflikteissa ei katsota, kuka niissä kärsii. Naisia ja lapsia verikosto ei pääsääntöisesti koske. Selviä sääntöjä siitä ei kuitenkaan ole.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.