Ruotsin opiskelun väheneminen näkyy jo kielitaidossa

MTV:n uutiset kertoi viime lauantaina, että enää 68% suomenkielisten päivälukioiden opiskelijoita valitsi ruotsin ylioppilastutkintoonsa. Samalla kun ruotsin kirjoittaminen vähenee, vähenee myös syventäviin lukiokursseihin osallistuminen. Tämä näkyy opetusministeri Henna Virkkusen (kok) mukaan siinä, että yliopistoissa on jouduttu lisäämään opetusta, kun ruotsia osataan lukion pohjalta huonommin.

Suuret erot lukioiden välillä hämmästyttävät pääministeriä

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) puolestaan kertoo MTV:n uutisille ettei hän ole huolissaan valtakunnan keskiarvosta sinänsä, mutta pitää lukioiden välisiä eroja suurina. Hän uskoo, että ne kertovat pitkälti opetuksesta. MTV:n uutiset selvitti, että lukioissa ruotsin kirjoittajien määrä vaihtelee 24% ja 100% välillä. Erot eivät selity sillä, onko alueella ruotsinkielistä väestöä vai ei.

Lisää pakollisia ruotsinkursseja lukioon?

Opetusministerin mukaan nyt on otettava pohdintaan, miten ruotsin opiskelua pystyttäisiin tukemaan. Yksi mahdollisuus on lisätä ruotsin pakollisten lukiokurssien määrää. Toisaalta Virkkusen mukaan nimenomaan opettajan asenteella on suuri vaikutus. Tämä näkyy Virkkusen mielestä siinä, että täysin suomenkielisilläkin seuduilla on lukioita, joissa edelleen 90% kirjoittaa ruotsin. Motivointia tarvitaan Virkkusen mukaan myös siinä, miten poikia saataisiin innostumaan ruotsista.

Miten kannustaa poikia?

Pojista enää niukin mahdollinen enemmistö, 51% kirjoitti ruotsin. Vanhanen pitää lukua alhaisena, mutta uskoo enemmän kannustukseen kuin pakkoon. Hänen mukaansa mallia pitää nyt ottaa sieltä, missä ruotsia kirjoitetaan paljon. ”Pitää selvittää, miksi joissain kouluissa vain 30%, mutta toisissa 90% kirjoittaa ruotsin”, sanoo pääministeri.

Kirjoitetaanko riittävästi?

Opetusministeriö aloittaa syksyn kirjoitusten jälkeen analyysinsä siitä, miten ylioppilastutkinnon uudistus on vaikuttanut. ”Ruotsin kielen asema on varmasti yksi keskusteltava asia, onko kirjoittaminen riittävällä tasolla”, sanoo Virkkunen. Mitään määrällistä tavoitetta ei ole asetettu sille, mikä on riittävä taso. Myöskään pääministeri Vanhanen ei halua sanoa numeroarvoa sille, mikä on taso, josta pitää jo huolestua.

Taustaa

Ylioppilastutkinnon toinen kotimainen kieli tuli vapaaehtoiseksi kun lukiolakia muutettiin vuonna 2004. Vain äidinkielen koe on kaikille yhteinen pakollinen aine. Keväällä 2005 vielä 90% kirjoitti ruotsin, keväällä 2008 73% ja nyt 68%. MTV:n uutiset laski ruotsin kirjoittajien osuuden sekä keväällä 2008 että keväällä 2009 tutkintonsa loppuun suorittaneista. Vuosien 2006 ja 2007 tietoja ylioppilastutkintolautakunta ei luovuta. "Opetusministeriön toiveesta emme sekaannu siihen, vastattiin MTV:n uutisille tietopyyntöön.

Tämä johtunee siitä, että hallitus teki lainmuutoksen yhteydessä myös päätöksen, että vasta vuonna 2010 se itse selvittää, mikä ruotsin suosio on ja ryhdytäänkö johonkin toimenpiteisiin.

Puolueista uudistuksesta oli aikanaan huolissaan RKP, joka uskoi että ruotsin kirjoittajien määrä laskee selvästi. Kristillisten Bjarne Kallis taas esitti eduskunnassa vuonna 2004, että lakiin kirjattaisiin ”ehto” että mikäli alle 80% kirjoittaa ruotsin, siitä pitäisi tehdä taas pakollinen kirjoitettava aine. Esitys kaatui äänestyksessä selvästi, mutta hallitus lupasi edesauttaa ruotsin opiskelua ja seurata mitä kirjoittamisaktiivisuudelle tapahtuu. Silloin oppositiossa olleen Kokoomuksen äänet menivät kahtia. Kalliksen esityksen puolesta äänestivät mm. nykyinen asuntoministeri Jan Vapaavuori ja entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva.

Yleisesti kuitenkin uudistusta puolustettiin sillä, että ruotsin suosio tulee säilymään. Nimittäin ns. rakennekokeilulukioissa vuodesta 1995 alkaen ruotsi oli vapaaehtoinen, mutta noin 90% kirjoitti sen edelleen.

Pääministeri Matti Vanhanen kertoi puolestaan Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2004, että mikäli ruotsin kielen kirjoittamisen taso ei pysy ”korkealla”, asiaan palataan. Tuolle korkealle tasolle ei määritelty mitään tarkkaan arvoa.

Myös kaikki vuoden 2006 presidenttiehdokkaat Timo Soinia lukuun ottamatta kannattivat ajatusta ”mikäli kaksikielisyys on uhattuna, ruotsi pitää palauttaa pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin”. Kysymys esitettiin YLE:n ruotsinkielisessä vaaliväittelyssä tammikuussa 2006.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.