Saako mökkikunnan kotipaikaksi – "arpapeliä"

Suomessa on liian epäyhtenäinen käytäntö siinä, voiko kesäasunnon paikkakunnan vaihtaa kotikunnaksi. Näin arvioi Väestörekisterikeskuksen kehityspäällikkö Juha Lempinen.

Valtaosa maistraateista katsoo, että kesäasunto voi oikeuttaa kotikunnan vaihtoon, jos riittävät ehdot täyttyvät. Pieni osa maistraateista kuitenkin haraa Lempisen mukaan vastaan.

– Tässä on meille viranomaisena tekemisen paikka. Olen juuri valmistelemassa kotikunnan määräytymistä koskevien sääntöjen päivitystä. Näillä näkymin otan kannaksemme sen, että kesähuvilan kunta voidaan muuttaa kotikunnaksi.

Tuleva ohje ei sido maistraatteja, mutta viskaali on valmis pistämään pullikoijat ruotuun kovemmilla keinoilla.

– Jos käytäntö tässä asiassa ei muuten yhtenäisty, otetaan sitten yhteyttä ministeriöön ja muutetaan kotipaikkalakia.

Lempinen korostaa, että kysymys kotipaikasta on nyt ajankohtainen.

Yhä useampi suomalainen asuu suuren osan vuodesta kakkosasunnossaan, joka on usein yhtä hyvin varusteltu kuin pääasuntokin. Huvilaelämään mieltynyt voi myös päättää, että haluaa myydä kaupunkiasunnon ja muuttaa kokonaan kakkosasuntoon. Entä mikä on henkilön kotikunta - tai kotimaa - silloin, jos hän asuu talvet Espanjan Aurinkorannikolla ja kesät Suomessa kesämökillä?

Pysy silti pöksyissäsi

Juha Lempinen toisaalta toppuuttelee toivomasta, että kotipaikan voisi jatkossa noin vain siirtää mökkikuntaan.

– Laki lähtee siitä, että vakinainen asuinpaikka määrää kotikunnan. Kukin tapaus ratkaistaan kokonaisarviolla. Vaikka asuisit 10 kuukautta vuodesta kesäasunnolla, kotikunta ei muutu sinne, jos sinulla on toisella paikkakunnalla työpaikka ja/tai oman perheen asunto. Myöskään se, että huvila on merkitty talviasuttavaksi, ei vielä sinänsä oikeuta kotikunnan muutokseen.

Ratkaisevaa siis on, mihin mökkiläisellä on tiiviimmät siteet perheen, työn, asumisen tai muun vastaavan seikan perusteella. Eräs kriteeri on myös huvilan riittävän hyvä varustelu esimerkiksi lämpöeristyksessä ja jätevesien käsittelyssä.

Ja loput kokit ovat...

Jotta vakituisen ja tilapäisen asumisen kuviot eivät olisi liian yksinkertaisia, soppaa hämmentää vielä ainakin kaksi muuta kokkia: verottaja ja kuntien rakennuslautakunnat.

Huonolla onnella voi käydä niin, että verottaja kiistää maistraatin tulkinnan kotikunnasta. Tällöin verottaja tekee toisen verotuspäätöksen kuin väestötietoihin merkitty kotikunta edellyttäisi. Nämä kiistat etenevät yleensä hallinto-oikeuteen.

– Monesti veroväännöissä kamppaillaan siitä, että henkilön itse vaatimassa verotuskunnassa on alhaisempi veroäyri kuin verottajan esittämässä kunnassa. Kotikunnan määrittelyssä onkin hyvä olla tietoinen siitä, että muuttaja voi mahdollisesti yrittää verokeinottelua.

Kunnan rakennuslautakunta puolestaan päättää rakennusta tehtäessä sen käyttötarkoituksen. Ehkä tärkeintä kotikunnan muutosta haluavalle on se, että rakennuslautakunta myös päättää, voidaanko kesäasunto muuttaa ympärivuotiseen käyttöön.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.