Sadan hirvikärpäsen lauma lensi Karin kimppuun – "Niitä tuli päälle sekunnin välein"

Espoolainen Kari Nupponen joutui viime viikolla laajamittaisen hirvikärpäshyökkäyksen kohteeksi Sipoossa. Hyönteisiä lensi hänen päälleen parin minuutin aikana yli sata.

Kokemus saisi monen hirvikärpäsiin tottumattoman kauhun valtaan. Luonnossa viihtyvää Kari Nupposta harvinaisen runsaslukuinen hyönteishyökkäys vain naurattaa.

– Hirvikärpäsiä tuli päälleni noin sekunnin välein kahden minuutin ajan. Hyönteisiä oli niin paljon, että en muista ihan lähivuosina sellaisia keskittymiä nähneeni, Nupponen toteaa naurahtaen.

Nupponen pelasti kärpästen reitille mentyään todennäköisesti jonkin lähellä liikkuneen hirvieläimen hyönteisten kiusalta.

– Hirvieläintähän ne hakivat, mutta sen verran yksinkertaisia otuksia kun ovat, kaikki liikkuva kelpaa. Ja kun ne pudottavat siipensä tarttuessaan ihmiseen, ne ovatkin ongelmissa. Ihmisessähän ne eivät pysty lisääntymään.

Missä hirvi, siellä kärpänen

Luontokonsulttifirma Faunatica Oy:n projektipäällikönä työskentelevä Nupponen liikkuu luonnossa paitsi vapaa-ajalla myös työn puolesta. Tuorein hirvikärpäsinvaasio tapahtui, kun hän oli kartoittamassa rauhoitetun kirjoverkkoperhosen toukkapesiä Sipoossa.

Eri puolilla Suomea tänäkin syksynä työn puolesta kiertänyt Nupponen kertoo, että eniten hirvikärpäsiä hän on tavannut tänä vuonna juuri Sipoossa.

– Siellä on ilmeisesti nyt paljon hirviä ja muita hirvieläimiä. Näkyvissä on ollut paljon myös hirvien jätöksiä.

Hirvikärpänen alkoi levitä Suomeen 1960-luvulla. Nykyisin se on levinnyt lähes koko maahan aivan poronhoitoalueen rajoille saakka. Ruotsissa hirvikärpästä on tavattu jo 1700-luvulla.

Nupponen törmäsi hirvikärpäseen ensimmäisen kerran 1980-luvulla.

– Silloin oli jo hyvin tiedossa, mistä hyönteisestä on kysymys, eikä se ei ollut minullekaan enää mikään ihmetyksen aihe.

“Hirvikärpäsestä ei ole ihmiselle kuin hermostollista haittaa”

Nupponen ei tiedä muuta konstia hirvikärpäsiltä suojautumiseen kuin asiallinen pukeutuminen. Selliseksi riittää hänen mielestään esimerkiksi tiiviit trikoot, t-paita ja hattu.

Itse hän ei suojaudu hirvikärpäsiä vastaan omien sanojensa mukaan mitenkään.

– Eiväthän ne ole vaarallisia. Sen kun nyppii pois vain. Käytännössä ne eivät pure ihmistä eivätkä levitä mitään tauteja. Ei niistä ole muuta kuin ehkä ”hermostollista” haittaa: jos niitä tarpeeksi pörisee, ei ole enää kivaa olla maastossa.

Hirvikärpästen mahdollisesti aiheuttamasta allergiasta Nupponen ei ole kuullut.

– Uskotaan, kun nähdään. Siinä voi olla sellainenkin efekti, että kun näkee hirvikärpäsen, tulee raapaisseeksi ihonsa rikki, ja kun haavaan menee hikeä ja muita bakteereita, iho ärtyy. Toki allergioitakin saattaa olla, mutta yleistä se ei ole.

“Jos et pysty voittamaan niitä, liity niihin”

Hirvikärpäset ilmaantuvat metsiin heinä–elokuun vaihteessa. Syyskuun alkupuoli on Nupposen mukaan runsaimman ensiintymisen aikaa.

– Ei kannata hysteriaa lietsoa asiaista, joka ei ole vaarallinen eikä merkittävä. Ne kuuluvat tänä päivänä Suomen luontoon. Pitää vain osata suhtautua ja tiedostaa etenkin se, että ne eivät ole vaarallisia.

– Jos et pysty voittamaan vastustajaa, liity siihen, Nupponen vielä heittää.

Kari Nupposen hirvikärpäskokemuksesta uutisoi ensimmäisenä Sipoon Sanomat.

Hirvikärpänen on roteva hirven täi

Hirvikärpänen on rotevahko, 5–7 millimetriä pitkä kaksisiipinen hyönteinen.

Hirvikärpäsen ruumiinrakenne on litteä ja karvainen. Tärkeä tuntomerkki ovat siivet: ne osoittavat suoraan taaksepäin, eikä niissä erotu tummempia suonia toisin kuin sukulaislajeilla. Kun hyönteistä katsoo ylhäältä päin, sen imukärsä ja paksut jalat erottuvat selvästi.

Hirvikärpänen työntää  imukärsänsä hirven ihon läpi imiessään verta. Samalla se erittää verenhyytymistä estäviä aineita.

Hirvikärpäsen puremat eivät ole ihmiselle vaarallisia. Osa ihmisistä saa puremista kuitenkin allergisen reaktion, jonka aiheuttamat ihovaivat voivat kestää pitkään.

Hirvikärpäsen tappaminen huitomalla tai lyömällä on erittäin vaikeaa. Hyönteisen hengiltä saaminen vaatii esimerkiksi sen litistämisen kynnellä jotakin kovaa alustaa vasten.


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.