Sähköt poikki - kuka maksaa sulaneet pakasteet, aggregaatin tai hotellievakon?

Tapaninpäivän myrsky on aiheuttanut suomalaisille useita tuhansia vahinkoja. Tähän mennessä vakuutusyhtiöihin on tullut noin 18 000 vahinkoilmoitusta.

Vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöistä on hankala antaa yleispäteviä suuntaviivoja. Korvauspäätökset ovat aina tapauskohtaisia ja riippuvaisia asiakkaan valitsemista vakuutusehdoista ja vakuutusturvasta.

MTV3 Uutiset tiedusteli muutamilta suurimmilta vakuutusyhtiöiltä tapauksia, joissa vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöt ovat kuitenkin jokseenkin yleispäteviä.

Rakennuksen kattopeltejä riepotteleva myrskytuuli

Jos myrskytuuli riepottelee talonkattoa ja irrottaa kattopeltejä tai muita rakenteita, voi asukas olla kohtalaisen rauhallisin mielin.

– Tämäntyyppiset vahingot ovat korvattavissa luonnonilmiöturvista riippumatta siitä, millainen kyseinen turva on. Syy on se, että viimeaikaiset myrskyt ovat useimmilla alueilla ylittäneet myrskykriteerin 20 m/sekunnissa. Tällöin suppeammatkin turvat korvaavat edellämainitun kaltaisia vahinkoja, kertoo Pohjola Vakuutuksen yksityisvahinkoyksikön päällikkö Mika Laapotti.

Joissain vakuutuksissa korvaamiseen riittää vahinkopaikalla vallinnut voimakas tuuli, joka on aiheuttanut vahingon.

Naapurin tontilta kaatuva puu

Jos myrsky kaataa naapuritontilla kasvaneen puun oman talon päälle ja aiheuttaa vahinkoa, naapurin vastuuvakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa vahinkoja.

– Vastuuvakuutuksen hyödyntäminen edellyttäisi sitä, että naapuri, jonka tontilta puu katuu, olisi menetellyt jollain tapaa tuottamuksellisesti eli esimerkiksi laiminlyönyt puun kaatamisen ajallaan, vaikka olisi tiennyt sen lahoksi. Varsin usein tämäntyyppistä tuottamusta ei ole osoitettavissa, vaan kärsijän on yritettävä hyödyntää omaa vakuutustaan tai sitten hän joutuu maksamaan vahingot itse, sanoo Laapotti.

Sähköt poikki - vakuutusyhtiö maksaa hotellievakon?

Jos myrsky katkaisee sähköt kodista ja asuminen omassa kodissa keskeytyy, kuka maksaa asumisen keskeytymiskulut?

Yleensä vakuutusyhtiö maksaa hotellievakon vain vuotovahingon tai palovahingon yhteydessä. Myrskyvahingon takia syntyy harvemmin sellaista tilannetta, että kotona ei voisi asua.

Ifin vakuutusjohtaja Veli-Pekka Kemppinen kertoo Ifillä linjatun, että jos itsestä riippumaton sähkökatkos aiheuttaa kohtuutonta haittaa, maksetaan asumisen keskeytymisestä korvausta. Jos sähköttömyyden seurauksena asunnon lämpötila laskee huomattavan alas, ruuanlaitto ei ole mahdollista (sähköhella) ja veden tai ainakin lämpimän veden saanti estyy, voidaan muualla asumisesta syntyviä kuluja korvata.

Kohtuuton haitta tarkoittaa tässä tapauksessa terveys- tai muita riskejä, joita hankalat asumisolot voivat tietää esimerkiksi perheille, joissa on hyvin pieniä lapsia. Tällaisissa tapauksissa korvauksista pitää sopia etukäteen vakuutusyhtiön kanssa.

– Se, että mennään hotelliin ja lähetetään lasku vakuutusyhtiölle jälkikäteen, ei toimi. Hotellievakolle pitää aina olla selvästi perusteltu ja vakavahko syy. Se, että sähköt ovat poikki ja on epämukavaa, ei missään tapauksessa riitä hotelliasumisen korvaamiseen, sanoo Kemppinen.

Aggregaattikaupoille - kuka maksaa?

Aggregaatin ostamisesta tai vuokraamisesta on mahdollista saada vakuutusyhtiöltä korvausta jälkikäteen, jos aggregaatin käytöllä on pystytty estämään esimerkiksi rakennuksen putkiston jäätyminen tai muu laaja-alainen jäätymisvahinko.

– Jos esimerkiksi putkiston jäätymisen ehkäisemiseksi vuokrataan laitteita, korvataan kulut vakuutuksesta. Jos ainoa mahdollisuus on aggregaatin ostaminen, voidaan korvata osa sen hankintakulusta. Hankintakulut korvataan vain osittain siksi, että laitteet jäävät asiakkaalle. Aggregaatin polttoainekustannukset tulisi joka tapauksessa korvata, mutta se vaatii myös sen, että on ollut kovat pakkaset, sanoo Kemppinen.

– Mutta se, että halutaan sähköä vain mukavuuden takia, ei täytä korvaamisen vaatimusta.

Korvataanko sulaneet pakasteet?

Pakasteet säilyvät pitkäänkin käyttökelpoisina, jos pakastimet vain malttaa pitää kiinni sähkökatkoksen aikana. Aggregaatin vuokraaminen on kuitenkin perusteltua, jos pakasteiden sulaminen saadaan aggregaatin avulla estettyä.

– Tällaisessa tilanteessa olemme maksaneet aggregaatin vuokrakuluja, sanoo Kemppinen.

Jos asiakas ostaa aggregaatin, voidaan joskus harvoin korvata hankintakuluja osittain.

Kuluttajaviraston mukaan tietyissä tilanteissa voi hakea myös sähköyhtiöiltä korvauksia sulaneista pakasteista. Toisaalta voi käydä myös niin, että sähköyhtiöt pitävät Tapaninpäivän kaltaista myrskyä force majeure -esteenä. Sähköyhtiöt eivät toisin sanoen näe, että heille syntyisi korvausvelvollisuutta.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.