Saimaannorpan perimä selvisi: 2,5 miljardia emäsparia, 1,5 miljoonaa sivua

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet Saimaannorpan koko perimän. Se koostuu 2,5 miljardista emäsparista. Norppa on yllättävän terve ollakseen eristyksissä elävä laji. Tuloksista on apua myös ihmisen geenien ja sairauksien tutkimuksessa.

Saimaannorppa Miikkulainen jää tieteen historiaan, vaikka se kuoli kalastajan verkkoon vuoden 2014 tammikuussa. Se on Suomen ensimmäinen nisäkäs, jonka koko perimä on selvitetty. Kaikkiaan maailmalla on tähän mennessä selvitetty 44 nisäkkään perimä.

Saimaannorpan perimä kiinnostaa tutkijoita eri puolilla maailmaa saimaannorpan ainutlaatuisen historian takia.

– Ennen kaikkea se on luonnon koe, että meillä on ollut 10 000 vuotta, 900 sukupolvea, nisäkäsryhmä, joka on ollut ihan eristyksissä. Vähän kuin me suomalaiset, vertaa akatemiaprofessori Jukka Jernvall Helsingin yliopistosta.

Yllättävän terve laji

Vaikka laji on elänyt eristyksissä, yksilöt ovat yllättävän terveitä.

– Yksittäistä syytä terveyteen on vaikea sanoa, mutta mahdollisesti on tapahtunut niin, että sieltä ovat vuosituhansien aikana poistuneet sellaiset haitalliset geeniversiot ja meillä on nyt jäljellä sellaisia geeniversioita, jotka eivät haittaa yksilön kehittymistä. Ne ovat hyvin terveitä ja terveen näköisiä, vaikka toisinkin voisi olla, selittää Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Petri Auvinen.

Saimaannorpan perimä koostuu lähes 2,5 miljardista emäsparista. Jos tietomäärä tulostettaisiin paperille, a-nelosia tarvittaisiin noin 1,5 miljoonaa.

– Se on valtava työ. Jos ajatellaan ihmisen genomia, joka on noin 3,2 miljardia emästä, niin sitä koottiin yli 10 vuotta tuhansien ihmisten joukolla. Tämän saimaannorpan perimän on pääasiassa tehnyt yksi väitöskirjatekijä Juhana Kammonen ja aikaa meni noin kaksi vuotta, kertoo Auvinen.

Apua ihmisen sairauksien tutkimukseen

Saimaannorpan perimän tuntemisesta voi olla apua myös ihmisen sairauksien tutkimuksessa.

– Jotkut tauteihin liittyvät prosessit voivat olla hyvinkin samankaltaisia, jos katsotaan vaikka hampaistoon liittyviä asioita. Jos halutaan tietää, mitkä geenit niihin vaikuttavat, voidaan todennäköisesti löytää ne helpommin saimaannorpalta kuin ihmiseltä, arvelee Auvinen.

Tutkijat ovat huomanneet, että saimaannorpan hampaat ovat erilaiset kuin muilla norpilla. Syytä tähän ei vielä tiedetä, mutta esimerkiksi ravinnon laatu voi vaikuttaa asiaan.

– Tiedämme, että esimerkiksi hiirillä ja ihmisillä 1000 geeniä tarvitaan normaalin hampaan kehitykseen. Nimenomaan saimaannorpan avulla, koska muuntelu on vähäisempää siellä genomitasolla, pystytään etsimään niitä alueita, jotka ovat tärkeitä hampaiden muodon säätelyssä. Se on erittäin hyvä tieteellinen työkalu, uskoo Jernvall.

Kallon muoto kertoo stressistä

Hampaiden lisäksi norppien kallot kiinnostavat tutkijoita.

– Kallosta voidaan mitata monia asioita, muun muassa asymmetriamuuntelua, joka kertoo stressistä, mitä tämä yksilö on kokenut, sanoo Jernvall.

Esimerkiksi ympäristömyrkyt tai geneettiset tekijät voivat vaikuttaa kallon muotoon.

Saimaannorpan maailmanvalloitus on nyt alkamassa, kun perimä avataan kansainvälisen tutkijayhteisön käyttöön.

Saimaannorppia on jäljellä noin 360.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.