SAK:n Ihalainen: Työttömyys saatava 5 prosenttiin

SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mielestä työttömyys tulee painaa nykyisestä noin kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin. SAK:n edustajakokouksen avannut Ihalainen ei kuitenkaan määritellyt, missä ajassa hän toivoo tavoitteeseen päästävän. Hän myös esitti, että työmarkkinajärjestöt sopisivat ensi vuoden elokuuhun mennessä tulos- ja voittopalkkioiden pelisäännöistä sekä paikallisen sopimisen laajentamisesta.

Lauri Ihalainen muistuttaa ay-liikkeen roolista työllisyyden hoidossa.

Täystyöllisyyden on oltava talous- ja yhteiskuntapolitiikan "kirkkain tavoite" ja työn ensisijainen keino hankkia toimeentulo. -Sosiaalipolitiikassa on varottava sellaisen seikkailupolitiikan ja katteettomien lupausten tietä, jossa laskut ovat arvaamattoman suuret ja maksajia entistä vähemmän, Ihalainen viestitti kansalaispalkkakeskusteluun. Hän muistutti ay-liikkeen keskeisestä asemasta työllisyyden hoidossa: ilman SAK:laista liikettä ei Suomeen olisi päättyneen edustajakokouskauden aikana kyetty synnyttämään lähes 300 000:ta uutta työpaikkaa. Hallituksen tavoitteena on hilata työllisten osuus työikäisestä väestöstä 70 prosenttiin. 75 prosentissa oltiin edellisen kerran ennen 1990-luvun lamaa. Ihalainen kehui Lipposen hallitusten kanssa tehtyä yhteistyötä. Jotta linja jatkuisi samanlaisena, palkansaajajärjestöt voisivat kutsua keskeiset puolueet keskusteluihin ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Tapaamisessa käytäisiin läpi mm. kolmikantayhteistyön periaatteita.

Oikeudenmukaisesti ja tasaisesti

Laajat ja kattavat tuloratkaisut ovat SAK:n tavoitteita.

SAK:n ykköstavoitteena on yhä hakea laajoja ja kattavia tuloratkaisuja, vaikka perinteisen tupon ja liittokierroksen väliin haetaankin uusia koordinoituja sopimusmalleja. Tähtäimessä on oikeudenmukainen ja tasainen ostovoimakehitys koko jäsenkunnalle. Ihalaisen mukaan SAK pitää kiinni ns. jakovaramallista, jossa palkankorotusvara määritellään kansantalouden keskimääräisen tuottavuuden ja tavoiteinflaation kautta. Hyvin menevillä aloilla voidaan maksaa päälle tulokseen ja voittoon perustuvia palkanosia.

Ihalainen esitti, että työmarkkinaosapuolet aloittaisivat jo syksyllä keskustelut paikallisen sopimisen laajentamisesta sekä tulos- ja voittopalkkioiden pelisääntöjen luomisesta. Neuvottelujen tulosten tulisi olla tiedossa elokuussa 2002, jolloin arvioidaan nykyisen tulosopimuksen jatkonäkymiä. Työmarkkinoilla on tarpeen kehittää joustavuutta ja pitää samalla kiinni palkansaajien perusturvallisuudesta. Paikallista sopimista voitaisiin laajentaa mm. työn sisältöjen, henkilöstökoulutuksen ja työssä jaksamisen kehittämiseen. SAK:n vaatimukset tulospalkkiopelisäännöistä kaatuivat viime tuloneuvotteluissa työnantajapuolen tiukkaan vastahankaan.

Ay-liikkeen uuteen eheytykseen

Ihalainen toisti jo aiemmin talvella kuullun toiveen, että palkansaajajärjestöt tiivistäisivät yhteistyötään, kun mm. työelämän muutokset ovat hälventäneet vanhaa jakoa työntekijöihin ja toimihenkilöihin. -Pidemmän aikavälin tavoitteena näen ay-liikkeen uuden historiallisen eheyttämisen, voimien kokoamisen tarpeellisuuden. "Avoin ja tasa-arvoinen" keskustelu yhteistyömahdollisuuksista olisi käytävä hyvissä ajoin ennen seuraavaa neuvottelukierrosta. Kokouksen avausistuntoon osallistunut toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää piti mahdollisena, että pidemmällä aikavälillä yhteistyö tiivistyy sekä järjestöllisesti että edunvalvonnassa. Varauksellisimmin SAK:n tarjoukseen on suhtautunut korkeasti koulutettujen Akava. Ihalainen suositteli, että palkansaajakeskusjärjestöt voisivat myös ajantasaistaa vuodelta 1978 peräisin olevan yhteistyöasiakirjansa.

Liittoja jopa rajojen yli

Ihalainen ennusti, että sopimustoimintaan tulee vielä uusi kansainvälinen taso, kunhan eurooppalainen työmarkkinasopiminen laajenee ja saa järjestäytyneempiä muotoja. EU olisi vielä saatava juridisesti tunnustamaan ay-liikkeen oikeudet neuvotella, sopia ja tarvittaessa järjestää työtaisteluja yli kansallisten rajojen. Rajat ylittävä yhteistyö voi saada hyvinkin konkreettisia muotoja ja synnyttää jopa yhteisiä liittoja varsinkin kansainvälistyneen tuotannon aloilla. Myös ay-liike olisi saatava laajemminkin pohdintoihin EU:n tulevaisuudesta. -Unionin tulevien haasteiden ratkaiseminen edellyttää, että kansalaiset ja kansalaisjärjestöt tulevat vahvemmin unionin tulevaisuuskeskusteluun mukaan. Tämä työ on meidän osaltamme tästä edustajakokouksesta aloitettava.

(STT)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.