SAK: Osa-aikatyöllisyys räjähtänyt käsiin palvelualoilla

Osa-aikatyön määrä kasvaa koko ajan. Eniten osa-aikaisia on palvelualoilla.

Jouko Tikkasella on menossa 34. vuosi Alkon osa-aikaisena myyjänä.

– Minut olisi pitänyt vakinaistaa jo ajat sitten, mutta tässä ollaan jo loppusuoralla, joten minun tapauksessani se taitaa olla jo turhaa, tuumii Kalliossa työskentelevä Tikkanen.

Sekä SAK:n että Tikkasen mukaan Alkossa 90 prosenttia työntekijöistä on osa-aikaisella työsopimuksella.

– Suurin osa haluaisi lisää töitä. Nykyään kuka tahansa voi joutua tekemään neljän tunnin vuoroja. Tämä tarkoittaa sitä, että on viisi päivää viikossa töissä, mutta palkka on reilu puolet kokoaikaisen palkasta, Tikkanen havainnoi.

Tänään julkaistun osa-aikatyötä selvittäneen työryhmän muistion mukaan vuonna 2011 Suomessa oli 82 000 vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevää henkilöä. Yhteensä osa-aikatyötä tekevien ihmisten määrä yltää hieman yli 300 000 palkansaajan.

”Henkilöstöstä 80 prosenttia osa-aikaisia”

Eniten osa-aikatyötä tehdään palvelualoilla, vähiten teollisuudessa ja rakennuksilla. Kun vähittäiskaupassa osa-aikaista työtä on keskimäärin vajaa 40 prosenttia, rakennustyömailla sama luku on 4 prosenttia. Tuloksessa näkyy sukupuolittuneisuus.

Palvelualan ammattiliiton mukaan suurketjuissa luvut ovat paikoin paljon keskimääräisiä suurempia.

– Edelleen on tyypillistä, että palvelualalta löytyy yrityksiä, joiden henkilöstöstä vähintään 80 prosenttia työskentelee osa-aikaisesti, puheenjohtaja Ann Selin sanoo.

– Palvelualoilla osa-aikaiset ovat jo pääsääntö, enemmistö. Se on räjähtänyt käsiin, SAK:n päälakimies Timo Koskinen.

SAK vaatiikin, että lainsäädäntöä, joka kirjaisi osa-aikatyön käytölle perusteet. Tosin esitys ei mennyt läpi osa-aikatyötä käsitelleessä työryhmässä. Työryhmä ei esitä minkäänlaisia lakimuutoksia raportissaan. Pamissa päällimmäisenä näyttää kytevän turhautuminen.

– Väärin perustein teetettävän osa-aikatyön kitkemiseksi on paiskittu töitä hartiavoimin sekä pamilaisilla työpaikoilla ja liiton edunvalvonnassa. Valitettavasti tilanne ei ole muuttunut parempaan suuntaan, Selin kertoo.

Osapuolet kaukana toisistaan

Elinkeinoelämän Keskusliitto on tyytyväinen työryhmän perusteelliseen selvitykseen.

– Työryhmä päätyi siihen, että lainsäädäntö on kunnossa. Mitään tarvetta muutoksiin ei ole, kertoo EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.

EK:n mukaan on työnantajan, ei lainsäädännön, asia arvioida, kuinka moneksi tunniksi päivässä tai viikossa työntekijää tarvitaan. Äimälä myös muistuttaa, että jos tarvitaan lisää työvoimaa, niin sitä pitää tarjota yhtiön omille osa-aikatyöntekijöille.

Työtuntimäärän kasvattaminen vajaatuntisten työntekijöiden keskuudessa tuntuikin olevan vahvin yhteisesti muistiossa lausuttu kehotus.

SAK:n mukaan lisätöitä, vaikka laki niin edellyttääkin, ei läheskään aina tarjota yhtiössä työskenteleville osa-aikatyöntekijöille, vaan osalla työpaikoista tavaksi on tullut uuden työntekijän palkkaaminen. Äimälä ei väitettä sulata.

– Tasapuolisuusvelvoite ja syrjintäkielto estävät sen. Lisätyötä on tarjottava työpaikan työntekijöille tasapuolisesti. Ja näin ymmärtääksemme työpaikoilla on myös tehty.

SAK halusi työryhmän esittävän myös lisätyöhön sääntelyä. Esityksen mukaan lisätyöhön pitäisi kysyä työntekijän suostumus joka kerta erikseen ja pyyntöön, ylityön tavoin, ei olisi pakko suostua.

EU:ssa lähes kaikki uusi työ osa-aikaista

Suomessa työskentelee reilu 300 000 osa-aikaista työntekijää. Määrä on kasvanut vuodesta 2008. Luku on pieni verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Itse ilmiön vahvuudesta kertoo jotain se, että EU:ssa vuonna 2011 yli 600 000 luodusta työpaikasta lähes 94 prosenttia oli osa-aikatyötä.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun osa-aikaisten työntekijöiden asemaa selvitetään laajasti ministeriön toimesta.

(MTV3)

Katso Joonas Lepistön juttu:

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.