Satakuntalaisilla eniten jänisruttotartuntoja

Tartunnat lisääntyvät kesällä hyvän myyrätalven jälkeen.

Jänisruttotartuntoja ihmisissä on tavattu tänä vuonna huomattavasti enemmän kuin viime vuonna. Syyskuun loppuun mennessä Kansanterveyslaitokselle on ilmoitettu 398 tapausta. Viime vuonna tapauksia oli 62.

Eniten jänisrutto eli tularemia on vaivannut satakuntalaisia. Satakunnan sairaanhoitopiiri on diagnosoinut peräti 112 jänisruttoon sairastunutta. Pirkanmaalla on todettu 70 tapausta ja Keski-Suomessa 60.

Kansanterveyslaitoksen epidemiologi Markku Kuusi ei pidä vuoden lukuja poikkeuksellisena. Laitos on tilastoinut ihmisiin tarttuneita jänisruttotapauksia vuodesta 1995 lähtien. Tuolloin löytyi 467 tapausta. Toistaiseksi suurin luku on vuodelta 2000, jolloin sairastuneita oli 926.

Kuusen mukaan vaihtelu liittyy tautia aiheuttavan francisella tularensis -bakteerin kiertoon luonnossa. Tautia levittävät hyttyset, mutta bakteeria kantavat pienjyrsijät, etenkin metsämyyrät.

- Tautitapausten määrän vaihtelu ihmisissä liittyy suoraan myyrien määrän vaihteluun, Kuusi selittää.

Ihmisille jänisrutto aiheuttaa kuumetta, päänsärkyä, lihaskipua ja imusolmuketurvotusta. Tauti paranee antibiooteilla. Jänikset tauti tappaa.

Tartunnat viiveellä

Jänisrutto on yhteydessä vahvaan myyräkantaan, mutta viiveellä. Tartuntoja on aina enemmän runsaan myyrävuoden jälkeen, täsmentää myyräkantojen vaihtelua tutkinut professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitokselta.

- Viime syksynä ja talvena myyriä oli selvästi normaalia enemmän. Poikkeuksellista oli se, että metsämyyriä oli harvinaisen paljon etelärannikkoa ja Varsinais-Suomea myöten.

Henttosen mukaan eri myyrälajit kestävät bakteeria eri tavalla. Parhaiten sitä kestävät metsämyyrät. Bakteeri alkaa kuitenkin lisääntyä niissä vasta kun kanta on romahtamassa.

Tauteihin kuolleita eläimiä tutkivassa Elintarvikevirastossa ei ole kirjattu tavallista enempää ruttoon kuolleita jäniksiä. Tilastoihin päätyvä määrä riippuu kuitenkin maastossa liikkuvien ihmisten aktiivisuudesta, sanoo eläinlääkäri Marja Isomursu.

- Eläintapauksia tulee esiin sen mukaan, kuinka paljon ihmiset löytävät kuolleita jäniksiä innostuvat lähettämään niitä meille.

Laitos tutkii vuosittain noin 150 kuollutta jänistä. Isomursun mukaan vain kymmenkunta osoittautuu ruton uhriksi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.