SDP kunnallisvaalien voittaja

SDP nousi vaaleissa kannatukseltaan suurimmaksi puolueeksi. Sen osuus äänistä oli 24,1 prosenttia.

SDP nousi kunnallisvaaleissa jälleen kannatukseltaan suurimmaksi puolueeksi. SDP:n ääniosuus oli 24,1 prosenttia eli 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa neljä vuotta sitten.

SDP:n lailla myös kokoomus menestyi vaaleissa ja palasi kolmen suuren joukkoon. Kokoomuksen osuus äänistä oli 21,8 prosenttia eli 1,0 prosenttiyksikköä viimekertaista enemmän. Keskusta keräsi 22,8 prosenttia äänistä. Tappiota tuli 1,0 prosenttiyksikköä.

Puolueiden kannatusjakauma:

SDP

24,1

(+1,1)

Kesk

22,8

(-1,0)

Kok

21,8

(+1,0)

Vas

9,6

(-0,3)

Vihreät

7,4

(-0,4)

RKP

5,2

(+0,1)

KD

4,0

(-0,3)

PS

0,9

(+0,2)

Muut

3,3

(-0,7)

Keskusta oli pitkään laskennan kärjessä, kun keskustajohtoiset pienet kunnat olivat saaneet laskennan valmiiksi.

Keskustan tappion saattoi jo ennustaa siinä vaiheessa, kun kello 20 julkaistiin ennakkoäänet. Tuolloin keskustalla oli vain niukka johto sosiaalidemokraatteihin. Yleensä keskusta on vienyt suurimman potin ennakkoäänistä. Puolueen puheenjohtaja pääministeri Matti Vanhanen myönsi puolueen tappion jo silloin, kun runsaat 50 prosenttia kaikista äänistä oli laskettu. Vanhanen sanoi halunneensa tehdä vaalikampanjasta puheenjohtajan näköisen eli pysyä asialinjalla. Se ei kuitenkaan purrut toivotulla tavalla.

SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen tulkitsi tulosta siten, että puolueen kuntapalveluihin ottama aatteellinen lähtökohta vakuutti äänestäjät. Lipponen iloitsi, että puolue otti takaisin paikkansa suurimpana puolueena.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen otti tuloksen osittain luottamuksen osoituksena puolueen työllisyyttä ja palveluja korostaneelle oppositiopolitiikalle. Hän iloitsi myös siitä, että kokoomuksen kannatus oli nyt edellisiä kunnallisvaaleja ja erityisesti eduskuntavaaleja suurempi. Ääniä kokoomukselle kertyi jokseenkin saman verran kuin viime vuoden eduskuntavaaleissa. Kaikki muut puolueet jäivät selvästi eduskuntavaalien luvuista.

Vaikka kunnallisvaalit ovatkin paikallisvaalit, tuloksella on kuitenkin ainakin jossain määrin vaikutusta myös valtakunnanpolitiikkaan. Sekä Lipponen että Vanhanen vakuuttivat, ettei vaalitulos kuitenkaan heikennä millään tavoin nykyistä hallitusyhteistyötä. Vasemmistoliitolle ääntenlaskenta näytti pientä tappiota. Sen ääniosuus oli 9,6 prosenttia.

Myös vihreille tuli takapakkia, mutta tappio oli kuitenkin selvästi pienempi kuin miltä laskennan alkuvaiheessa näytti. Vihreiden osuus oli 7,4 prosenttia äänistä. Vihreät menettivät vahvimmalla alueellaan Helsingissä kuitenkin toiseksi suurimman puolueen aseman.

RKP:n osuus äänistä oli 5,2 prosenttia. Kannatus nousi siten lievästi. Kristillisdemokraatit saivat 4,0 prosenttia äänistä, joten tappiota tuli tällekin puolueelle jonkin verran. Perussuomalaisten osuus oli 0,9 prosenttia ja Suomen kommunistisen puolueen 0,5 prosenttia äänistä.

Äänestysinto kasvoi hieman

Äänestysvilkkaus kunnallisvaaleissa parani jonkin verran viimekertaisesta. Äänestämässä kävi kaikkiaan 58,6 prosenttia äänioikeutetuista. Neljä vuotta sitten äänestysprosentti oli 55,9, joten parannusta tuli 2,7 prosentiyksikköä. Tosin äänestysvilkkauden odotettiin ennakkoon nousevan tätä enemmän.

Politiikan tarkkailijoille se oli pettymys. Äänestysvilkkaus nousi kuitenkin yleisesti eri puolilla maata. Tosin vain neljässä vaalipiirissä äänestysprosentti kipusi yli 60:n. Vilkkainta äänestys oli Vaasan vaalipiirissä. Siellä vaaliuurnilla kävi 65,6 prosenttia äänioikeutetuista.

Matti Vanhanen

Vanhanen myönsi tappion

Keskustan puheenjohtaja pääministeri Matti Vanhanenmyönsi jo ääntenlaskennan varhaisessa vaiheessa, että keskusta on kärsinyt vaalitappion. Hän muistutti kuitenkin, että puolueella oli nyt niskassaan hallitusvastuu. Edellisellä kerralla keskusta sai oppositioasemassa historiansa parhaan kuntavaalituloksen.

Nyt keskusta menetti ykköspaikan SDP:lle, joka kiisteli kokoomuksen kanssa näyttävästi kuntapalvelujen tuottamistavasta. Keskusta ei mennyt mukaan tähän nokitteluun. Vanhanen korosti, että oli hänen oma tahtonsa pitää vaalikampanja "puheenjohtajan näköisenä", mutta se ei purrut toivotulla tavalla. Hän sanoi uskovansa itse asiapohjaiseen politiikkaan.

Vanhasen mukaan kunnissa ei tosiasiallisessa päätöksenteossa ole tällaista vastakkainasettelua. Tappio on Vanhasen mukaan selvä, vaikka hallitusasemasta saavutettuna tulos oli ehkä omassa lajissaan paras. Palveluväittelyä ei myöskään käyty vielä ennakkoäänestyksen aikana, mutta keskustan tulos oli jo ennakkoäänissä samansuuntainen.

Vanhanenkaan ei nähnyt kunnallisvaalien tuloksessa vaikutusta hallituspolitiikkaan. Yhteistyöhenkiseen hallituksen sisäiseen työskentelyyn ei vaikuttanut myöskään vaalikampanja. Pääministerin mielestä muutokset olivat maltillisia, eikä protestimieltä ollut. Siksi tulokset vakiinnuttavat tämänhetkistä poliittista asetelmaa.

Vanhanen myönsi, että kunnallisvaalit ennakoivat jollakin tapaa suuntaa seuraaviin eduskuntavaaleihin. Hänen mukaansa asiasta on tehtävä johtopäätöksiä, jotta voidaan ehkäistä ennalta sitä, mikä mahdollisesti on edessä.

Ministerit ja puoluejohtajat kahmivat ääniä ympäri maan

Valtakunnallinen julkisuus osoittautui kunnallisvaaleissa valtiksi. Monessa kunnassa valtuustoon pyrkivät ministerit ja puoluejohtajat nousivat tilastojen kärkisijoille. Nurmijärvellä pääministeri, keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen kahmi enemmän ääniä kuin valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.). Kalliomäki jäi lopulta kolmannelle tilalle, kun väliin kiilasi kokoomuksen kunnanvaltuutettu Outi Mäkelä. Vanhaselle kertyi 735, Mäkelälle 652 ja Kalliomäelle 606 ääntä.

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (r.) oli Närpiössä suosituin ehdokas. Vankasti RKP-valtaisessa Närpiössä Wideroos sai 446 ääntä. Lietolaisista 227 äänesti peruspalveluministeri Liisa Hyssälää (kesk.), mikä riitti toiseen sijaan kunnassa. Liedon suurin ääniharava oli kokooomuksen Anne-Mari Virolainen, joka päihitti ministerin neljällä äänellä.

Imatralla sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.) kamppaili hyvin tasaväkisesti kärkisijasta kansanedustaja Sinikka Hurskaisen (sd.) kanssa. Lopulta Mönkäre veti kahdeksan äänen etumatkan Hurskaiseen ja nousi 407 äänellä ensimmäiselle sijalle. Espoossa liikenneministeri Leena Luhtanen (sd.) oli neljänneksi suosituin ehdokas kokoomuksen kansanedustajan Eero Akaan-Penttilän, RKP:n Margareta Pietikäisen ja kokoomuksen kansanedustajan Marjo Matikainen-Kallströmin jälkeen. Helsingissä opetusministeri Tuula Haatainen (sd.) oli kahdeksannella sijalla ääniharavien joukossa. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kahmi 568 äänellä suurimman äänipotin Siilinjärvellä, ja kristillisdemokraattien vielä tuoreempi puheenjohtaja Päivi Räsänen teki saman tempun Riihimäellä keräten 711 ääntä.

Vihreiden Osmo Soininvaara nousi Helsingissä kolmannelle sijalle, kun kärjessä olivat kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok.) sekä Rakel Hiltunen (sd.). Perussuomalaisten johtaja Timo Soini ei sitä vastoin päässyt Espoossa kymmenen kärkeen.

Kunnallisvaalien äänestys oli vilkasta varsinaisena vaalipäivänä. Äänestyspaikoille syntyi paikoin jopa jonoa.

Ennakkoon äänensä antoi 22,9 prosenttia äänioikeutetuista eli noin 940 000 suomalaista. Ennakkoäänestäjiä oli selvästi enemmän kuin neljä vuotta sitten.

Tänään oli kunnallisvaalien varsinainen vaalipäivä. Vaalihuoneistot aukaisivat ovensa aamuyhdeksältä, ja äänestys jatkui iltakahdeksaan saakka. Kaikkien kuntien vaalitulos on selvillä puoliltaöin.

Kunnallisvaaleissa valitaan lähes 12 000 paikallista päätösvaltaa käyttävää kunnallisvaltuutettua. Ehdokkaita vaaleissa on kaikkiaan lähes 40 000 ja äänioikeutettuja 4,1 miljoonaa.

Ensimmäistä kertaa järjestettyjen Kainuun maakuntavaalien äänestysprosentti jäi odotettua alhaisemmaksi .Äänestämässä kävi 51,2 prosenttia äänioikeutetuista. Kello 22:een mennessä laskettujen äänien perusteella keskusta oli saamassa 22 valtuutettua 39-paikkaiseen maakuntavaltuustoon. Vasemmistoliitolle ennustettiin 9:ää, SDP:lle 4:ää ja kokoomukselle niin ikään 4:ää paikkaa.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 25.10.2004)

(Yhdeksän uutiset 25.10.2004)

(Seitsemän uutiset 25.10.2004)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.