Seksuaalirikoksista tuomitut vähättelevät tekojaan

Jyväskylän yliopistossa valmistuneen lisensiaattitutkimuksen mukaan seksuaalirikoksista tuomitut kieltävät ja vähättelevät tekojaan. Näin rikoksentekijä etäännyttää itsensä kokemasta uhrin asemaa.

Seksuaalirikoksista tuomittujen käsityksiä selvitti psykologian maisteri Sari Koikkalainen. Hän toimii psykologina Laukaan vankilassa Keski-Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää työvälineitä seksuaalirikosten puheeksi ottamiseen.

Koikkalaisen tutkimuksen kyselylomakkeisiin vastasi 129 suomalaista miestä. Menetelmän toimivuutta selvitettiin neljässä tutkimusryhmässä, joita olivat lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta tuomitut, aikuiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta tuomitut, vakavasta väkivaltarikoksesta tuomitut sekä rikostaustattomat miehet.

Tulosten mukaan rikoksentekijä voi vähätellä tai kieltää rikostaan koskevat faktat, tietoisuutensa rikosteostaan, uhrille aiheuttamansa vahingot, rikosvastuunsa, rikoksensa suunnittelun ja valmistelun sekä poikkeavan seksuaalisen mielenkiintonsa.

Seksuaalista väkivaltaa puoltavilla käsityksillä on merkitystä rikokseen johtavissa tapahtumasarjoissa. Niistä on löydettävissä motivaatio tekoon sekä rikoksentekijän keinot ylittää sisäiset ja ulkoiset esteet ja värvätä sopiva uhri. Rikollista käyttäytymistä ylläpitävä ajattelu madaltaa rikosteon kynnystä.

Naiset tulkitaan seksihaluisiksi


Vastausten mukaan seksuaalirikoksista tuomitut ajattelivat eri tavalla kuin muut vastaajat. Raiskausta koskevissa käsityksissä molemmat seksuaalirikoksista tuomittujen ryhmät olivat raiskausmyönteisempiä väkivaltaverrokkeihin ja rikostaustattomiin nähden. Käsityksissä kuvastuivat naisten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kyseenalaistaminen, tulkinnat naisen seksuaalisesta halukkuudesta, miesten seksuaaliset tarpeet teon motiivina, raiskauksen uhrin syyllistäminen sekä seksuaalirikoksen suunnittelun kieltäminen ja uhrille aiheutuvan vahingon vähättely.

Tutkimuksessa käytetyt kyselylomakkeet soveltuvat työvälineiksi haastatteluihin, joissa kartoitetaan rikoksentekijöiden käsityksiä rikosteoistaan sekä heidän motivaatiotaan selvitellä seksuaalisen väkivallan ongelmaa.

Koikkalaisen mukaan työ tähtää rikosten uusinnan ehkäisemiseen. Tällaisella työskentelyllä rikoksentekijöitä on saatu ottamaan vastuuta teoistaan ja uhrille aiheuttamastaan vahingosta. Ajattelun ja käyttäytymisen yhteyden tunnistaminen on olennaista haitallisen käyttäytymisen muuttamisessa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.