Seuraava suomalainen vientimenestys: Koivun mahla?

Tohmajärvellä leivotaan koivun mahlasta kotimaista vientimenestystä.

Maailman suurin mahlantuottaja Nordic Koivu vie mahlaa jo nyt lähes kahteenkymmeneen maahan Euroopassa ja Aasiassa. Aasiassa suomalaista mahlaa ostetaan muun muassa Japaniin, Malesiaan ja Koreaan. Euroopassa tärkein markkina-alue on Ranska.

Automatiikka mahdollistaa kaupallistamisen

Koivun mahla kerätään perinteisesti keväällä kolmen viikon mahlakauden aikana. Sen kaupallistaminen on ollut tähän asti vaikeaa lyhyen sesongin vuoksi.

Malhayrittäjä Susanna Maaranen kertoo, että Nordic Koivun kehittämän uuden automaattisen keräys- ja tuotantojärjestelmän ansiosta mahlaa voidaan kerätä nyt halki vuoden.

– Nyt mahla tulee automaattisesti putkia pitkin puusta keräystankkiin ja sieltä linjan läpi pulloon tai keräysastiaan saakka. Järjestelmä mahdollistaa teollisen mittakaavan tuotannon. Se taas mahdollistaa sen, että me voimme tarjota mahlaa raaka-aineiksi todella suurillekin kansainvälisille toimijoille sekä elintarvike- ja juomateollisuudessa että kosmetiikkateollisuudessa.

Mahlametsä on tehokäytössä

Nordic Koivu avaa tänään uuden malhatehtaan Tohmajärvelle. Samalla se ulkoistaa mahlan keruun alihankkijoille.

Maarasen mukaan paikalliset metsätilalliset ja maaseutuyrittäjät ovat ottaneet hankkeen kiinnostuneina vastaan.

– Hyvin suuri motivoija on raha. Kun ottaa koivikon mahlakäyttöön ja toimitaan ammattimaisesti, metsä tuottaa pelkällä mahlan vuosittaisella keräyksellä paljon enemmän kuin metsästä olisi mahdollista saada koko sen elinkierron aikana metsäteollisuuskäytössä.

Onko mahla suomalaisille liian tuttua?

Suuri osa Tohmajärven koivumahlasta menee tällä hetkellä vientiin. Ulkomaan kaupasta saatava parempi hinta kannustaa mahlayrittäjiä maailmanmarkkinoille.

Toisaalta suomalaiset eivät osaa Maarasen mukaan välttämättä arvostaa oman luonnon tuotteita.

– Suomalaiset pitävät vähän itsestään selvinä sellaisia tuotteita, jotka on saatu omasta luonnosta. Uskon, että kun löydämme myös kotimaan puolelle toimivan yhteistyökumppanin, jonka avulla jakelu sujuu suhteellisen vaivattomasti, mahla käy kaupaksi myös kotimaassa.

Tavoite tehdä mahlasta ilmiö

Susanna Maaranen toivoo alalle lisää niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin yrittäjiä. Hän arvelee, että lisääntynyt tarjonta lisää myös kiinnostusta. Hän vertaa mahlaa aloeveraan.

– Aloevera on koivun mahlan tapainen kasvineste. Parikymmentä vuotta sitten sen tarjonta ei ollut kovinkaan suurta ja harva edes tiesi siitä. Nykyisin tuottajia on paljon ja Aloeveraa käytetään jokaisella teollisuuden alalla, muun muassa kosmetiikassa ja kauneus- ja hyvinvointijuomissa juomateollisuudessa.

– Aloeverasta on tullut maailmalla oikea ilmiö. Sen suosio ei näy välttämättä vielä Suomessa, mutta jo Keski-Euroopassa sitä käytetään hyvin paljon. Uskon, että koivun mahlalla on yhtäläiset mahdollisuudet tulla yhtä isoksi ilmiöksi kuin aloevera on tällä hetkellä.

Allergian hoidosta hyviä kokemuksia

Mahlaa on käytetty Suomessa 1600-luvulta asti rohtona ja luonnonlääkkeenä. Se sisältää lukuisia kivennäis- ja hivenaineita sekä fruktoosia ja glukoosi. Sen mainostetaan vilkastavan aineenvaihduntaa, tukevan painonhallintaa ja tasapainottavan vatsaa ja elimistöä.

Nordic Koivu on testannut mahlan käytön vaikutuksia siitepölyallergiaan kolmen vuoden ajan. Testin tulokset ovat lupaavia. Parhaillaan yritys suunnittelee tutkimuksen käynnistämistä yhteistyössä yliopistojen kanssa virallisten tulosten saamiseksi.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.