Sijaisperheitä tarvitaan lisää

Sijaisperheiksi ryhtyvien perheiden määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Silti uusia sijaisperheitä tarvitaan koko ajan lisää.

Pari vuotta sitten perhehoito nostettiin ensisijaiseksi hoitomuodoksi lapsille, jotka täytyy sijoittaa oman kotinsa ulkopuolelle. Tuoreimpien tilastojen mukaan yli 17 000 alaikäistä on sijoitettu syntymäkotinsa ulkopuolelle. Sijoitetuista vajaa kolmannes on perhehoidossa.

Vuosituhannen vaihteessa sijaisperheitä oli 3500, nyt niitä on pitkästi yli 4000.

– Perhehoito on lain mukaan ensisijainen hoitomuoto, ja sehän tarkoittaa sitä, että perheitä tarvitaan lisää kaikenikäisille lapsille, ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa oleville lapsille, sanoo kehittämispäällikkö Paula Marjomaa Pelastakaa Lapset ry:stä.

Auttamishalu motivoi sijaisperheitä

Sijaisvanhemmuuteen kukin ryhtyy omista syistään. Tavallisin syy on halu auttaa lasta ja toinen on lapsettomuus.

Karilan pariskunta oli adoptiovalmennuksessa, kun he tapasivat perheen, jolla oli sijoitettuja lapsia.

– Niin meistäkin sitten tuli sijaisperhe, kertoo Anna Karila.

Yli kymmenen vuotta sijaisperheenä on vaatinut ja antanut paljon.

– Tavallista vanhemmuutta se on enimmäkseen, mutta tarvitaan myös erityistaitoja, kun kaikki ei aina suju helposti. Minä olen kasvanut ihmisenä, äitinä ja naisena näiden lasten myötä kuten sitten myös itse synnyttämieni lasten kanssa, kertoo Anna Karila sijaisvanhemmuudesta ja vanhemmuudesta.

– Perhehoito voi olla vaativaa, ja siksi lastensuojelun tukiverkon on oltava vahva, sanoo Paula Marjomaa.

Sijaisvanhemmiksi aikovat saavat koulutusta, missä heitä autetaan työstämään myös se, että lapsi ei välttämättä jää heille pysyvästi.

– Nykyään tehdään entistä enemmän työtä sen eteen, että lapsi voisi palata omien vanhempiensa luo, kertoo Marjomaa.

Merkittävä osa sijoituksista kestää lapsen aikuistumiseen asti, mutta on myös lyhytaikaisia sijoituksia. Kaikki sijaisperheeksi kouluttautuneet perheet eivät välttämättä saa lasta tai lapsen saamiseen menee hyvin pitkä aika, jos heidän asettamansa reunaehdot ovat kovin tiukat.

– Sijaisvanhemmuuteen sisältyy aina yhteistyö ja yhteys lapsen biologisiin vanhempiin. Sen vuoksi maantieteellinen etäisyys sijoitusperheen ja lapsen vanhempien välillä ei saa olla kovin pitkä, kertoo kehityspäällikkö Marjomaa. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.