Sijaistukset aiheuttavat pulmia – kuntien pula sosiaalityöntekijöistä kasvaa keväällä

Sosiaalityöntekijöiden sijaisuusehtojen kiristyminen aiheuttaa ongelmia kunnissa.

Monilla paikkakunnilla on lähikuukausina päättymässä vuoden pituisia sosiaalityöntekijöiden määräaikaisuuksia, jotka on solmittu vanhoilla ehdoilla. Sijaisina on esimerkiksi ammattikorkeakoulun käyneitä sosionomeja.  

Vastaisuudessa tällaisen sijaisen palkkaaminen ei onnistu. Näin siksi, että maaliskuussa voimaan tulleen lain mukaan myös sijaisilta vaaditaan pidempiä sosiaalityön yliopisto-opintoja.  

Jo tähän asti kunnissa on ollut vaikeuksia löytää riittävästi sosiaalityöntekijöitä. Kuntatyönantajien työmarkkinalakimiehen Riitta Arkon mukaan noin 10 prosenttia sosiaalityöntekijöiden paikoista on täyttämättä.  

Työntekijäpulan arvioidaan pahenevan, kun juuri ennen lakimuutosta solmitut vuoden sijaisuudet loppuvat.  

– Se on aika pieni porukka, mistä sijaisia voi uuden lain mukaan saada, sanoo Kuntaliiton johtava lakimies Sami Uotinen

Hallitussihteeri Eila Mustonen sanoo, että sosiaali- ja terveysministeriössä tiedostetaan ongelmat ja pohditaan parhaillaan, miten tilanteeseen voitaisiin vaikuttaa.  

Eläkkeelle jäämisiä edessä

Sijaistilanne ei ole niin hankala paikkakunnilla, joissa voi opiskella sosiaalityöntekijäksi. Mitä kauempana yliopistosta ollaan, sen vaikeampaa sijaisten löytäminen on.  

Joensuussa ei ole sosiaalityön koulutusta. Toistaiseksi sosiaalityöntekijöiden virat on saatu täytettyä, mutta tilanne vaikeutuu varsinkin, kun ihmisiä alkaa jäädä lähivuosina eläkkeelle.  

– Haja-asutusalueille on hankalampi saada työntekijöitä, sanoo sosiaalipalvelujen johtaja Leena Korhonen.  

Seinäjoella ja Lahdessa rekrytointi on ollut jo jonkin aikaa haasteellista. Seinäjoella runsas kolmannes sosiaalityöntekijöistä on sijaisia tai muutoin määräaikaisia, sanoo kansliapäällikkö-toimialajohtaja Raija Ranta. Noin 13 prosenttia sosiaalityön henkilöstöstä on epäpäteviä.  

Lahdessa kaksitoista 66:sta sosiaalityöntekijän virasta on haussa. Aiemmin paikat oli täytetty henkilöillä, joilla ei ole uuden lain mukaan pätevyyttä jatkaa työssään. 

– Lahdessa pätevyysvaatimusten kiristyminen on motivoinut joitain vielä opiskeluvaiheessa olevia työntekijöitä kirimään valmistumistaan, kertoo sosiaalipalvelujen päällikkö Leila Kankainen.  

Palkallista vapaata graduun  

Lastensuojelupalvelujen päällikön Mari Ahlströmin mukaan Espoossa on valmistauduttu muutokseen muun muassa antamalla työntekijöille palkallista virkavapaata yliopiston lopputyön eli pro gradun tekoon ja pohtimalla, mitä tehtäviä voi siirtää sosiaaliohjaajille.  

Myös Helsingissä on annettu työlomia opintojen vauhdittamiseksi.  

– Pyrimme ennakoimaan tilannetta, jotta työntekijöiden määrä ei romahtaisi, sanoo Helsingin sosiaali- ja terveysviraston työvoimasuunnittelija Harri Laurell.  
Ongelmallisinta monissa kunnissa on erityisesti työntekijöiden löytyminen lastensuojeluun.  

– Noin puolet lastensuojelun henkilöstöstä on epäpäteviä. Helsingin lastensuojelussa on auki kymmeniä paikkoja, Laurell kertoo.  

Jos sosiaalityöntekijöille ei saada kunnissa hankittua sijaisia, tehtäviä joudutaan jakamaan muille viranhaltijoille, mikä lisää työkuormaa. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että asioiden käsittely venyy.  

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.