Sinilevä kertoo Itämeren pahoinvoinnista

Itämeren vesi on samentunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Aikaisemmin näkösyvyys saattoi olla 7-8 metriä. Nykyisin se on ennemmin 3-4 -metrin luokkaa

Sinileväkukintojen lisääntyminen kuuluu hälyttävimpiin Itämeren pahoinvoinnista kertoviin ilmiöihin.
-Sinilevät kuuluvat Itämeren luontoon, mutta niiden runsastuminen huolestuttava merkki, Merentutkimuslaitoksen professori Markku Viitasalo kertoo.

Vaikka leväesiintymien syntymiseen vaikuttavat tekijät tunnetaan hyvin ja massaesiintymiset osataan jo ennustaa, levien vaikutuksista on Itämeren ekosysteemiin niukasti tietoa.
-Aivan tuoreiden havaintojen mukaan näyttäisi siltä, että sinilevät hidastavat kalanpoikasten kasvua. Kyse on kuitenkin kesäajan ilmiöstä ja pidemmän ajan vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, Viitasalo sanoo.
Itämeren ongelmia selvitetään parhaillaan 21 tutkimusprojektin voimin Suomen Akatemian Baltic Sea Research Programme -tutkimusohjelmassa.

Leväesiintymät koskettavat muitakin kuin kalanpoikasia. Kun vedessä on havaittu sinilevää on esimerkiksi mökkeilijän syytä kiinnittää huomiota veden käyttöön.
-Jos leväkukintoja esiintyy, en esimerkiksi heittäisi järvi- tai merivettä saunan kiukaalle, Viitasalo pohtii. Sinilevän valtaamaa järvivettä ei ole myöskään syytä käyttää pesuvetenä.

Päästöjen vähentäminen ainoa vaihtoehto

Sinilevät eivät ole kuitenkaan ainoa ihmisen aiheuttama muutos Itämeressä. Vähintään yhtä hälyttävää on Viitasalon mielestä veden samentuminen ja rantojen ja kivien limoittuminen.
-Vesi on samentunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Aikaisemmin näkösyvyys saattoi olla 7-8 metriä. Nykyisin se on ennemmin 3-4 -metrin luokkaa, Viitasalo huokaa.

Päästöjen vähentäminen on professorin mielestä ainoa vaihtoehto Itämeren tilan parantamiseksi.
-Jotta tilanne tasaantuisi, kuormituksen tulisi tippua 50-luvun tasolle. Tämä on ihan mahdollinen tavoite, jos tahtoa riittää, Viitasalo toteaa.

Sinilevä on lisääntynyt selvästi rehevöitymisen seurauksena sitten 1960-luvun. Rehevöitymisen lisäksi myös ilmastonmuutos ja veden lämpeneminen voi muuttaa Itämerta leville edullisemmaksi. Sinilevämyrkkyjen on havaittu myös kertyvän kaloihin ja simpukoihin.
-Kaloissa havaitut jäämät ovat hyvin pieniä ja ihmisille niistä ei aiheudu riskiä, kertoo Viitasalo. Suurimmat pitoisuudet löytyvä muun muassa simpukoista ja kampelan maksasta.
-Kampelan lihaa voi huoletta syödä, mutta simpukat on syytä jättää kokeilumielessäkin väliin, pohtii Viitasalo.
Baltic Sea Research Programme -tutkimusohjelma kokoaa ensi kertaa yhteen suomalaiset Itämeri-tutkijat. Kuluvan vuoden alussa käynnistynyt tutkimushanke kestää kolme vuotta. Valtaosa projektin 21:stä tutkimushankkeesta liittyy Itämeren rehevöitymiseen, kaloihin ja kalatalouteen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.