Sinileväseuranta menossa uuteen malliin

Ympäristökeskusten leväseuranta pannaan uuteen uskoon mahdollisesti jo ensi kesästä lähtien. Se, millä tavoin ja miten tiheällä seulalla järvien sinilevämääriä jatkossa seurataan, on vielä epävarmaa.

- Tähänastinen silmämääräinen levähaittaseuranta ei ole antanut kovin luotettavia tuloksia, arvioi osastopäällikkö Kristiina Servomaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta.

Esillä onkin ollut esitys, jonka mukaan tällaisesta levähaittaseurannasta luovuttaisiin kokonaan.

Vaikka havaintopaikkoja on sisävesillä yhteensä noin 270, se on tuhansien järvien maassa vähän. Ison järven toisessa päässä saattaa olla sinileväkukintoja, vaikka järven toinen pää samaan aikaan on hyvässä kunnossa.

Havainnoitsijoina ovat olleet lähinnä kuntien ympäristöviranomaiset, jonkin verran myös vapaaehtoiset. Ympäristökeskukset ovat kesäaikaan tiedottaneet sinilevähaitoista säännöllisesti internet-sivuillaan ja lehdistötiedottein.

Servomaan mukaan ainakin Pohjois-Savossa siirrytään jo ensi kesänä ottamaan levänäytteet samalla, kun järvistä muutenkin otetaan näytteitä. Sen sijaan esimerkiksi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa valmistaudutaan toimimaan vielä ensi kesä entisellä mallilla.

Seurannassakin pitäisi säästää

Asiantuntijaryhmän esitys, jonka mukaan nykyisenlaisista levähaittaseurannoista luovuttaisiin kokonaan, liittyy laajempaan vesistöjen seurantaohjelmaan. Rahaa ja voimavaroja pitäisi sekä säästää että suunnata uudelleen, esimerkiksi Itämeren tilan seurantaan.

Luonnonsuojeluliitto kiirehti viime kuussa tuoreeltaan paheksumaan suunnitelmia. Sen mukaan levähaittaseurantaa pitäisi päinvastoin lisätä.

Lopulliset päätökset vesistöjen seurantaohjelmasta vuosille 2009-2012 tehtäneen lähiaikoina. Asia vaikuttaa olevan ympäristöministeriössä paitsi keskeneräinen myös jonkin verran kiusallinen.

- Uskoisin, että seuranta tulee jatkumaan, mutta tapahtuuko joitakin muutoksia, sitä on vaikea sanoa, muotoilee ohjausryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Antero Honkasalo.

Honkasalon mukaan vesistöjen seurantaan käytettävää rahamäärää pitäisi valtion tuottavuusohjelman vuoksi vähentää kymmenisen prosenttia. Samaan aikaan EU:n vesipuitedirektiivi tuo uusia seurantavelvoitteita.

Kansalaisten havainnot käyttöön?

Säännöllinen levähaittaseuranta aloitettiin vuonna 1998. Vaihtoehtoisia malleja pohditaan pienessä työryhmässä, mutta Merikeskuksen vt. johtajan Mikael Hildénin mukaan ensi kesäksi tuskin vielä tulee valmista.

- Yksi kysymys on, miten pystyttäisiin paremmin hyödyntämään kansalaisten havaintoja, sanoo Hildén.

Kuntien terveys- ja ympäristöviranomaiset valvovat uimarantoja. Sinilevävaroitus päätyy pukukopin seinälle ja kunnan ilmoitustaululle, mutta harvoin pidemmälle.

Tämä seuranta on vähän alihyödynnetty, pohtii Hildén. Hildénin mukaan viranomaisvalvonnan rinnalla tarvitaan kansalaisten omia havaintoja - ja myös lisää tietoa.

- Silloin tällöin siitepöly tai tavallinen savisamennus sekoitetaan sinilevään, toteaa Hildén.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.