Sipilän miehinen imago puri vaaleissa – talonrakentaja, insinööri, perheenisä...

Viime kevään eduskuntavaaleissa keskusta rynni vaalivoittoon ja nousi pääministeripuolueeksi. Paikkoja eduskunnasta puolue sai peräti 49 ja kasvua neljän vuoden takaisiin vaaleihin tuli 14 prosenttia. Mutta mistä moinen nousu johtui? Tutkijan mielestä kaiken takana on mies.

Keskustan vaalivoitto johtui viime eduskuntavaaleissa osittain puolueen puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän miehisestä imagosta, sanoo tutkija Jiri Nieminen.

Maskuliinisuudesta ja politiikasta tutkimusta tekevä Nieminen näkee, että keskusta onnistui vaaleissa, se koska rakensi kampanjansa pitkälti puheenjohtaja Juha Sipilän hahmon ympärille – vaalijulisteita myöten.

Voidaankin puhua miehisestä imagosta, joka tuotiin hyvin esille. 

Talonrakentaja, perheenisä, insinööri

Sipilään liitettiin ominaisuuksia, jotka on perinteisesti ymmärretty miehisiksi hyveiksi. 

– Näitä miehisiä hyveitä eli kilpailevuutta, johtajuutta, itsekontrollia ja riippumattomuutta on perinteisestikin arvostettu politiikassa.

Tärkeää on myös mielikuva miehestä, joka menee eikä meinaa, ja joka osaa myös tehdä asioita itse.

– Yhdysvalloissa käytetään ilmaisua self-made-man, ja se sopisi erinomaisesti kuvaamaan Sipilälle rakennettua imagoa ennen hänen pääministeriuraansa, kuvailee tutkija.

– Hän on myös rakentanut talonsa itse Matti Vanhasen tapaan, ollut naimisissa pitkään, eli perhettä on. Ja hän on insinööri. 

Niemisen mielestä mielenkiintoista on, että Sipilän miehinen imago vaalikampanjoinnissa on selvästi ollut vastaveto perusuomalaisille. Vastavetoa myös tarvittiin, sillä keskustapuolue menetti perussuomalaisillle paljon äänestäjiä vuoden 2011 vaaleissa. 

Pääministeri Juha Sipilä vetosi suomalaisiin yhteyskuntasopimuksen puolesta 16.09.2015 pitämässään pokkeuksellisessa televisioidussa puheessa. Katso video:


Sipilä kompromissi Stubbin ja Soinin väliltä

Puoluejohtajan sukupuoli näyttää nousseen samoihin aikoihin merkittäväksi tekijäksi.

– Keskustapuolue vaihtoi puheenjohtajansa Mari Kiviniemen Juha Sipiläksi vuonna 2012 ja siitä Sipilä-vetoinen vaalikampanja alkoi hiljalleen rakentumaan.

Tutkijan mukaan huomioitavaa on, että lähes kaikki muutkin puolueet ovat vaihtaneet puheenjohtajansa naisista miehiksi SDP:tä myöten.

Miehistymisen taustalla on se, että Suomessa oli jo aikaisemmin tullut julkisuuteen uusia miespoliitikkotyyppejä. Toinen taustalla vaikuttava tekijä on siirtyminen internetin aikakauteen, mikä on lisännyt politiikan henkilöitymistä.

– Voi leikkisästi sanoa, että oli Alexander Stubb -tyyppi ja sitten oli Timo Soini -tyyppinen mies. Nämä otti tavallaan kovasti yhteen. Hahmot ovat kovinkin vastakkaisia, toinen on kosmopoliitti, metroseksuaalinen hahmo, joka ei rakenna identiteettiään feminiinistä ympäristöä vastakkaiseksi.

– Sitten taas Timo-tyyppi rakensi identiteettiään perinteisen ajatelman mukaan, eli mies on sitä, mitä nainen ei ole. Tämä yhteenotto minusta marginalisoi aika tehokkaasti naispoliitikot julkisuudesta, Nieminen kuvailee.

Puvusta miehen tuntee: Sipilä suorastaan tavanomainen

Niemisen mielestä Juha Sipilän hahmo olikin hyvä ehdokas Stubbin ja Soinin edustaman kahden eri miestyypin väliltä.

– Sipilä on kompromissi näiden maskuliinisuuksien välissä. Hän yrittää huolehtia jotenkin kunnostaan, mutta ei vedä överiksi, kuten Stubb, joka on kehittänyt henkilökohtaisista kestävyysurheilusuorituksistaan jo lähes performanssitaidetta.

– Lisäksi hänen pukunsa ei ole niin istuva kuin Stubbilla, mutta ei niin huonosti istuva kuin Soinilla. Hän on suorastaan tavanomainen näihin kahteen verrattuna, tavallinen insinööri.

Media nieli syötin

Nykyisestä pääministeristä ei tiedetty juuri mitään, kun Sipilä valittiin vuonna 2012 keskustan puheenjohtajaksi. Tiedettiin, että hän oli liike-elämässä menestynyt insinööri.

– Sanottiin, että hän oli omilla ansioillaan luonut miljoonaomaisuutensa. Tämähän on jo mielikuvana aika sukupuolittunut. Nimenomaan mies, ilman valtion apua, omilla taidoillaan, on noussut rikkauksiin yritysmaailmassa.

– Hänet nähtiin pelastavana hahmona, joka pistäisi myös Suomen poliittisen kentän – tai ainakin valtiontalouden – kuntoon omilla opeilla.

Nieminen huomioikin, että myös media nieli keskustan kampanjasyötin.

– Aika kuuliaisesti ainakin iltapäivälehdet ja Helsingin Sanomat ovat toistaneet sitä, miten keskustan kampanjatoimistolla eduskuntavaalikampanjaa on suunniteltu.

Ainoa ryppy alkoholista 

– Ainoa asia, joka aiheutti jonkinlaista kriisiviestintää, oli tämä niin sanottu keskiolutkohu, Nieminen toteaa Sipilän kampanja-ajasta.

Keskiolutkohu vaalien alla johtui siitä, että keskustapuolueen vaaliohjelmaan oli kirjattu ehdotus keskioluiden myynnin siirtämisestä Alkoon. Keskusta perääntyi tästä nopeasti.

– Alkoholin käyttö on perinteisesti sellainen miehisyyden todistamisen ala. Toisaalta se on myös asia, joka on yhdistänyt eri yhteiskuntaluokkia ja miessukupolvia. Nyt kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana on käynyt niin, että keskiluokkaiset miehet eivät enää alkoholia siten kuin työväenluokkaiset.

Alkoholi on suomalaisille tärkeä asia. Alkoholinkäyttöä ei tule tuomita, ja sitä saisi mielellään maistella myös itse.

– Vaatii poliitikolta paljon herkkyyttä, jos haluaa olla koko kansan pääministerikandinaatti. Ei saisi olla liian tuomitseva alkoholinkäyttöä kohtaan ja siihen onnistuttiin iskemään, Nieminen sanoo.

Sipilän imagoa huollettiin yhteistuumin

Keskusta kuitenkin hoiti tilanteen mallikkaasti, eikä keskiolut päässyt pilaamaan hyvin alkanutta vaalikampanjaa.

– Keskusta laittoi kriisiviestinnän päälle ja varapuheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) ja puoluesihteeri Timo Laaninen ottivat vastuun ”mokasta”.  Näin Sipilän imago puhdistettiin ja seuraavan viikon haastattelussa hän myönsi itsekin ottavansa joskus saunakaljan.

– Tällaisia muitakin mielenkiintoisia tapahtumia pitkin vaalikampanjaa tapahtui, mutta Sipilän imago pysyi todella puhtaana.

Niemisen mukaan tämä on osoitus siitä, että keskusta meni vaaleissa Sipilä edellä.

– Jos tuli iskuja, muut ottivat ne Sipilän sijaan vastuulleen.

Miesjohtajuudesta pelastava ilmiö

Keskusta rynni eduskuntavaaleissa vaalivoittoon ja Suomen suurimmaksi puolueeksi. Miksi keskustan vaalikampanja Juha Sipilän johdolla sitten toimi?

Jiri Nieminen arvelee yhdeksi syyksi ainakin äänestäjien kyllästymisen.

– Äänestäjät olivat kyllästyneet voimakkaisiin vastakkainasetteluihin. Tämä kyllästyminen näyttää tulevan nyt vielä todistetuksi sillä, että niin Timo Soini kuin Alexander Stubb ovat vaikeuksissa omissa puolueissaan. Tämä on yksi selitysmalli.

Toinen selitus on tutkijan mukaan se, että Suomessa on meneillään konservatiivisuuden aalto.

– Halutaan ehkä hieman palata taaksepäin. Ehkä syynä on tämä talouden kriisi, joka alkoi vuonna 2008. On klassinen selitysmalli, että kun taloudessa menee huonosti, haluamme palata johonkin vanhaan. Politiikassa on ollut perinteisesti miesjohtajuutta, jota sitten kaivataan pelastavana ilmiönä.

Naiset politiikan laidalla

Jiri Niemisen mukaan seuraus keskustan eduskuntavaalikampanjan miehisestä imagosta, ja jo perussuomalaisten vaalivoitto vuonna 2011 vaaleissa on aiheuttanut sen, että naiset ovat marginalisoituneet politiikan huippupaikoilta.

– Keskustan eduskuntaryhmä on eduskunnan ylivoimaisesti miesvaltaisin. Sehän on miesvaltaisempi mitä esimerkiksi perussuomalaiset, jota äänestää tutkimusten mukaan kuitenkin enemmistönä miehet.

Hallituspuolueiden miehisyys näkyy myös ministerivalinnoissa.

– Keskusta on ministerivalinnoissaan ja muissa pyrkinyt jokseenkin noudattamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta siitä ei ole nostettu hallituskysymystä. Luovuttiin periaatteesta, joka on ollut voimissaan viimeiset 20 vuotta, että valtioneuvostoon valitaan tasapuolisesti miehiä ja naisia, Nieminen kuvailee suoraa seurausta.

Keskustan eduskuntaryhmän 49 kansanedustajasta 13 on naisia.

– Mielenkiintoista onkin, että vaikka tasa-arvokehitys on pysähtynyt, hallitusohjelmassa julistettiin, että tasa-arvo on saavutettu. Se on suorastaan ironinen huomautus samaan aikaan, kun kehitys on pysähtynyt.

– En tiedä voiko tätä keskustan syyksi laittaa, ehkä tämä on ollut enemmänkin reagointitapa perussuomalaisten edelliseen vaalivoittoon, sanoo miesasioita tutkiva Jiri Nieminen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.