Sisäinen kello tahdistuu aamuvalosta – kansalaisaloite vaatii kelloja vielä tunnilla taaksepäin

Viime viikonloppuna siirrettiin kelloja talviaikaan eli niin sanottuun normaaliin aikaan. Kellon siirtäminen keväisin ja syksyisin herättää aina vilkasta keskustelua suomalaisten keskuudessa. Nyt ainaiselle kellojen rukkaamiselle vaaditaan muutosta kansalaisaloitteella.

Muutama viikko sitten laitettiin vireille kansalaisaloite, jolla tavoitellaan Suomen siirtämistä pysyvästi keskieurooppalaiselle aikavyöhykkeelle.

Aloite on kerännyt muutamassa viikossa yli 10 000 allekirjoitusta. Tiistai-iltaan mennessä aloitteen on käynyt allekirjoittamassa jo 10 400 ihmistä. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn, mikäli se kerää 50 000 allekirjoitusta huhtikuun alkuun mennessä.

Kellojen siirto toisi suomalaisten aamuihin lisää valoa. Sillä taas on iso merkitys vireystilaan.

– Ihmisellä on sisäinen kello, joka hakee aikamerkkiä, että se pysyisi lähellä 24 tunnin aikataulua, jota ulkoinen kello noudattaa. Sisäinen kello hakee sitä aikamerkkiä nimenomaan aamun valoisuudesta ja jos aamut ovat valoisia niin se todennäköisyys, että sisäinen kello pysyy paremmin tahdissa ja vuorokausirytmit säännöllisinä, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Pikainen kyselykierros Esplanadin puistossa osoittaa, että monet ovat valmiita luopumaan kellojen siirtämisestä, mutta myös valmiita siirtymään Keski-Euroopan aikavyöhykkeen aikaan.

Aamujen valoisuus siis vähentäisi väsymyksen oireita.

– Tällä keinolla voitaisiin esimerkiksi lievittää kaamosoireita, auttaa osaa unettomista, helpottaa osaa masentuneitten vointia. Se varmasti myös näkyisi siinä miten ihmiset pärjäisivät vapaa-ajalla ja töissä, sanoo Partonen.

Vaikka tiedetään, että valon vaikutus vireystilaan on merkittävä, työn tuottavuus on vaikeammin todistettavissa.

– Kansantalouden kannalta isot tuottavuuskysymykset ratkeavat ihan muista asioista kuin aikavyöhykkeestä. Tietenkin se, että me oltaisiin meidän tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa samassa aikavyöhykkeessä niin sillä voisi olla pientä etua meidän yritysten toimintaan, sanoo johtava ekonomisti Penna Urrila Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Vaikka elinkeinoelämän keskusliitossa suhtaudutaan aikavyöhykkeen siirtoon skeptisesti, pidetään työterveyslaitoksella asiaa selvittämisen arvoisena.

– Valo virkistää meitä ja sitten se estää sitä kaamosmasennusta ja tämmöisiä masennusoireita eli toki näillä on yhteyksiä terveyteen ja sitä kautta myöskin työn tekemiseen ja työkykyyn, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä työterveyslaitokselta.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.