Sodan traumat yhä arkipäivää vanhuksille

Viime sotien aiheuttamat traumat vaikuttavat yhä monien ikäihmisten elämään. Painajaisista ja ahdistavista mielikuvista kärsivät etenkin sotavangeiksi jääneet ja partisaanien uhreiksi joutuneet, toteaa lääketieteen lisensiaatti Ritva Tuomaala väitöstutkimuksessaan.

Tuomaalan mukaan sodan uhrien mieltä vaivaavia kokemuksia ja muistoja kannattaa yhä käsitellä, vaikka traumaattisista tapahtumista on jo vuosikymmeniä. Hän patistaakin hoitohenkilökuntaa tutustumaan varsinkin kuntoutuksessa ja laitoshoidossa olevien ihmisten menneisyyteen.

  • KOVIA KOHTALOITA:
  • Vuonna 1914 syntynyt sotainvalidi Valtteri joutui huutolaiseksi neljännellä ikävuodellaan, kun leskeksi jäänyt äiti ei enää jaksanut hoitaa lasta. Poika myytiin huutokaupassa erääseen taloon, jossa hänellä oli puutetta niin ruuasta kuin vaatteistakin. Valtteri haavoittui talvisodassa kahdesti. Painajaisia hän oli nähnyt sota-ajasta lähtien, ja ne olivat aina samanlaisia.
  • Sotainvalidi, vuonna 1921 syntynyt Tuomas jäi sotavangiksi huhtikuussa 1944. Kuulusteluissa käytettiin väkivaltaa, lyötiin ja järjestettiin valeteloituksia. Vankeja pidettiin myös nälässä ja janossa. Kotimaahan palattuaan Tuomas joutui Hangon karanteenileirille. Siellä miehen katkeruutta lisäsi "ryssän kätyriksi" -nimittely. Haastattelun jälkeen Tuomas totesi kertoneensa ensimmäisen kerran niin paljon elämästään. Hän kertoi kerronnan helpottaneen.
  • Reetta on syntynyt vuonna 1922. Hän menetti äitinsä ja tätinsä ja haavoittui itsekin neuvostopartisaanien hyökkäyksessä kesällä 1944. Lantioon haavoittunut nainen kykeni pakenemaan rantaan ja sieltä veneellä järven toiselle puolelle. Sieltä hänen oli vielä juostava neljä kilometriä ensiapua saadakseen. Raskaat kokemukset olivat iän myötä entistä useammin mielessä, ja ne ilmestyivät myös toistuvasti painajaisuniin.

Muistelu ja keskustelu ovat tärkeitä keinoja myös siksi, että traumaattiset kokemukset ovat voineet aiheuttaa depressiota tai stressireaktiota, jotka saattavat jäädä huomaamatta.

Tutkimusta varten haastateltiin 36:ta lappilaista huutolaista, sotavankia ja partisaanien uhria. Tausta-aineistona oli lisäksi yli 460 veteraanin elämäkertahaastattelut, jotka on tehty Rovaniemen Veljes-sairaskodissa.

Huutolainen oli lapsi, vanhus tai vammainen, jolla ei ollut elättäjää. Kunta luovutti tämän huutokaupassa ylläpidosta vähiten vaatineelle talolle. Huutolaistilaisuuksia oli Suomessa vielä 1920-luvulla.

Talvisodassa puolustusvoimien vahvuus oli keskimäärin 350 000 ja jatkosodassa 500 000 miestä. Sodissa kuoli kaikkiaan yli 90 000 ihmistä. Neuvostopartisaanit surmasivat harkitusti Suomen itärajan kylissä 147 siviiliä vuosina 1941-1944.

Tuomaalan väitöskirja lappilaisten huutolaisten, sotavankien ja partisaanien uhrien elämänkulusta tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.