Soininvaara: WHO:n terveysraportti sorsii Suomea

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara tyrmää maailman terveysjärjestön WHO:n raportin antaman kuvan Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä. Soininvaaran mukaan Suomi jäi terveysvertailussa sijalle 31, koska WHO teki päätelmänsä vajavaisten tietojen perusteella. Tutkimuksessa painotettiin erityisesti ihmisten odotettavissa olevaa elinikää.

Osmo Soininvaara

Suomen terveydenhuollon tilasta kehnon tuloksen tuottanut WHO:n raportti on nyt tutkittu kotimaisin asiantuntijavoimin. Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara ei anna suurtakaan arvoa tavalle, jolla Maailman terveysjärjestön raportissa Suomen tilannetta on arvioitu.
-On pakko sanoa, että raportti ei anna juurikaan pohjaa arvioida Suomen terveydenhuoltojärjestelmää, Soininvaara huomautti tänään eduskunnassa.

Kesäkuussa julkistetussa raportissaan WHO vertaili 191 maan kansanterveyttä ja terveydenhuollon tehokkuutta. Suomi jäi vertailussa nolosti 31. sijalle. Tutkimuksen tekotapaa epäiltiin Suomessa jo silloin, ja raporttiin päätettiin perehtyä tarkemmin.

Soininvaaran mukaan huono sijoitus johtuu siitä, että Suomen osalta on tutkittu vain yhtä asiaa eli sitä, kuinka nuorena suomalaiset kuolevat. Tutkimuksessa puhutaan myös terveydentilan jakaumasta, kuluttajan näkökulmasta ja rahoituksen oikeudenmukaisuudesta. Suomen osalta ei Soininvaaran mukaan näitä asioita kuitenkaan tutkittu, vaan maan sijoitus pääteltiin ikään kuin muiden samankaltaisten maiden perusteella. -Meille ei annettu tilaisuutta olla hyvä eikä huonoja, Soininvaara sanoi.

Ministeri myönsi, ettei Suomi voi paremminkaan tehdyssä vertailussa sijoittua kovin hyvin, koska meitä painaa miespuolisen väestön kuolleisuus. WHO:n vertailussa on jo lähtökohtana, että paremman koulutustason ja paremman terveydenhuollon maiden pitäisi sijoittua vähän paremmin.

Ministerin tiedot eivät estäneet monia kansanedustajia päivittelemästä Suomen kehnoa sijoitusta vertailussa. Pirjo-Riitta Antvuori huomautti, että terveydenhuoltoalan ammattijärjestön Tehyn arvion mukaan tilanne Suomessa on vieläkin pahempi.

Pätkätöiden väärinkäyttö kuriin sairaaloissa

Ajankohtaiskeskustelu terveydenhuollon tilasta tarjosi kansanedustajille tilaisuuden lausua mielipiteensä kunnallisvaalien alla paljon äänestäjiäkin puhuttaneesta asiasta. Edustajat laidasta laitaan olivat pitkälle yhtä mieltä siitä, että korjattavaa riittää: Henkilöstöä on liian vähän, väkeä pidetään pätkätöissä, palkkaa maksetaan liian vähän, ja hoidon taso on joskus kaukana siitä, mitä pitäisi olla. Eräiden potilaiden julkisuudessa kertomat kokemukset olivat selvästi järkyttäneet mieliä eduskunnassakin.

Ministeri Soininvaara lohdutti pätkätöistä valittaneita, että uusi työsopimuslaki lopettaa suurelta osin lyhytaikaisten työsuhteiden väärinkäytön sairaaloissa. Eduskunnan käsittelyyn juuri tullut esitys uudeksi työsopimuslaiksi kiristää jossain määrin työsopimusten tekemistä vain määräaikaisiksi. Eräiden arvioiden mukaan terveydenhuollon töistä kolmasosa tehdään määräaikaisten voimin.

"Vain raha auttaa"

Opposition mielestä terveydenhuollon tilaa ei korjata muulla kuin antamalla lisää rahaa. Hannes Mannisen mielestä hoito- ja hoivatehtäviin tarvittaisiin 10 000 uutta työpaikkaa. Annika Lapintie ehdotti lääkkeeksi paluuta ns. korvamerkittyihin rahoihin, jolloin valtio määräisi, mihin sen kunnille antamat rahat on käytettävä. Esitys ei saanut kannatusta edes oppositiolta.

Keskustelussa kiisteltiin myös siitä, pitääkö yhteiskunnan ylläpitämien sairaaloiden sisällä sallia lääkäreille yksityispotilaidensa hoito. Soininvaara myönsi, että erikoismaksuluokkaan liittyy tasa-arvo-ongelmia. Loppuvatko ongelmat, jos lääkärit menevät kadun toiselle puolelle yksityissairaalaan hoitamaan näitä potilaita, hän silti kyseli.

Marjatta Stenius-Kaukonen veti esiin myös laajempia politiikan ulottuvuuksia. Kuulemaansa professoritason lausuntoon viitaten hän todisti, että tuloerot kasvoivat viimeksi 1970-luvun alussa yhtä paljon kuin 1990-luvun lopussa.
-Silloin oli pääministerinä Rafael Paasio (sd.), nyt Paavo Lipponen (sd.). Onko näillä jotain tekemistä toistensa kanssa, Stenius-Kaukonen kertoi professorin kyselleen.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.