Sonera-juttu paisumassa odotettua suuremmaksi

Keskusrikospoliisin mukaan tähänastisten tutkimusten perusteella on syytä epäillä, että Sonerassa on haettu laittomasti tietoja noin sadan ihmisen puhelin- ja sähköpostiliikenteestä.

Sonera

Soneran teleurkintajuttu on paljastunut aiemmin tiedettyä laajemmaksi. Keskusrikospoliisi (krp) epäilee yhtiössä urkitun vuosina 2000-2001 noin sadan ihmisen puhelin- ja sähköpostiliikennettä, kun aiemmin on puhuttu noin 50:stä valvonnan kohteesta.

Näiden varsinaisen valvonnan kohteiden lisäksi Sonerassa epäillään loukatun jopa noin 7000 muun ihmisen viestinnän suojaa. Tämä joukko koostuu henkilöistä, jotka ovat olleet puhelin- tai sähköpostiyhteydessä varsinaisen urkinnan kohteisiin. Sitä kautta heidänkin teletietojaan on paljastunut urkkijoille. Myös epäiltyjä on tutkinnan edetessä kertynyt lisää.

Krp tutkii tekoja epäiltyinä törkeinä viestintäsalaisuuden loukkauksina. -Tähän mennessä on kuulusteltu kymmenkunta henkilöä rikoksesta epäillyn asemassa. Osa heistä ei ole silloisia Soneran työntekijöitä, krp:n apulaispäällikkö Jari Liukku sanoo.

Tätä ennen epäillyiksi on tiedetty yhtiön entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander sekä seitsemän muuta yhtiön palveluksessa tekoaikaan ollutta henkilöä. Heitä ovat muun muassa yritysturvallisuusjohtaja Juha E. Miettinen, integraatiojohtaja Henri Harmia sekä viestintä- ja sijoittajasuhteista vastannut johtaja Jari Jaakkola.
Tutkinta paljastanut uusia tapauksia

Sonerassa epäillään seuratun muun muassa yhtiön entisen hallituksen jäsenten ja pääluottamusmiehen teletunnistetietoja. Lisäksi on paljastunut, että kahden Helsingin Sanomien toimittajan teletietoja haettiin sen selvittämiseksi, kuka oli heidän kirjoittamiensa uutisten lähde.

Tutkinta on paljastanut useita uusia, erillisiä tapauksia, joissa on poliisin mukaan syytä epäillä väärinkäytöksiä. Liukun mukaan esitutkinnassa on ilmennyt kaikkiaan yli kymmenen erilliseksi rikokseksi katsottavaa kokonaisuutta.

Teletietoja on eri haaroissa kerätty eri tarkoituksiin. Poliisi ei kuitenkaan vielä halua ottaa kantaa siihen, mitkä ovat olleet urkkijoiden mahdolliset motiivit.

Yksi Sonera-tutkinnan yhteydessä paljastuneista kokonaisuuksista on sisäministeriön entisen kansliapäällikön Kari Häkämiehen tapaus. Tutkinnassa kävi ilmi, että Häkämies oli pyytänyt ja saanut Elisan turvallisuustarkastajalta teletietoja selvittääkseen häiriösoittojen alkuperää, vaikka hänellä ei ollut oikeutta näihin tietoihin. Asian jatkoselvittely poiki Häkämiehelle myös pahoinpitelysyytteen.

Poliisi esittää tutkinnan rajaamista

Poliisi aikoo esittää Sonera-jutun syyttäjälle, että esitutkinta rajattaisiin koskemaan vain sataa varsinaisesti valvottua henkilöä. Tällöin tuhansien muiden asianomistajien omaan harkintaan jäisi, lähtevätkö he itse hakemaan viestintäsalaisuuttaan loukanneille rangaistusta.

Kihlakunnansyyttäjä Markku Pohjanoksa voi päättää tutkinnan rajaamisesta sillä perusteella, että rikos ei yhteistä rangaistusta langetettaessa olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään. Edellytyksenä on, että tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen nostamista. Toinen peruste, jolla syyttäjä voisi määrätä esitutkinnan rajaamisesta on se, että oikeudenkäynti tai rangaistus olisi tarkoituksetonta tai tekijän kannalta kohtuutonta.

Keskusrikospoliisi arvelee saavansa esitutkinnan päätökseen lokakuun loppuun mennessä, jonka jälkeen asianosaisilla on tilaisuus antaa omat loppulausuntonsa. Syyteharkintaan koko paketin uskotaan etenevän vuoden loppuun mennessä.
TAUSTAA:

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.