Sosiaalibarometri: Olot kunnissa huonontumassa

Kuntien sosiaalistaloudellisessa asemassa vuosikymmenen lopulla tapahtunut myönteinen kehitys on pysähtynyt. Hyvässä asemassa olevien kuntien määrä on uusimman sosiaalibarometrin mukaan jonkin verran alentunut ja pulmallisessa asemassa olevien kuntien määrä jonkin verran lisääntynyt.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton julkaisemassa sosiaalibarometrissa arvioidaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tilaa ja muutoksia kansalaisten hyvinvoinnin, alueellisen eriytymisen ja hyvinvointipalveluiden näkökulmasta. Kuntien sosiaalitaloudellinen asema oli vastaavalla barometrilla mitattuna 1990-luvun puolivälissä huolestuttava. Sen jälkeen kehitys kääntyi myönteiseksi, mutta vuosituhannen vaihteessa tapahtui uusi taite. Kunnan asemaa kyselyssä kysyttiin tässä suhteessa mm. kunnan sosiaalitoimelta ja terveystoimelta, Kelalta, työhallinnolta sekä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä. Yksi keskeisin kysymys koski muuttoliikkeen vaikutusta kunnan tilaan.

Muuttoliikkeen vaikutus

Kuntien sosiaalitoimen edustajat arvioivat usein muuttoliikkeen vaikutuksen suureksi ja kielteiseksi kunnan sosiaalistaloudelliseen tilanteeseen etenkin Lapissa, poislukien Rovaniemen maalaiskunta, jossa sen vaikutusta ei pidetty merkittävänä. Edelleen Oulun läänissä muuttoliikkeen merkitys katsottiin valtaosassa lääniä suureksi ja kielteiseksi lukuunottamatta Kiiminkiä, Oulua, Oulunsaloa, Kempelettä, Tyrnävää, Sieviä ja Vuolijokea, jossa sitä pidettiin suurena, mutta myönteisenä.

Etelään mentäessä muuttoliikkeen kielteistä vaikutuksen katsottu yltävän ei yhtä laajoille alueille lukuunottamatta Itä-Suomen läänin pohjoisia ja aivan itäisiä osia sekä kuntakäytävää Puumalasta, Juvalta ja Sulkavalta, Rantasalmen ja Joroisten kautta Leppävirralle. Keski-Suomessa ongelmakunnat tässä suhteessa löytyivät mm. Pihtiputaalta, Viitasaarelta ja Kivijärveltä sekä etelämpää Kuhmoisista, Luhangalta, Joutsasta ja Leivonmäeltä. Länsi-Suomen läänissä muuttoliikkeen ongelmat sijoittuvat sitten käytävään, joka alkaa Lohtajalta ja kulkee Kannuksen ja Lestijärven kautta Perhoon, Vimpeliin, Alajärvelle, Alavudelle ja Ähtäriin. Poikkeuksen tekee Töysä, joka arvioi itsensä menestyjiin. Toinen kielteinen lenkki kulkee Kristiinankaupungista, Kaskisen, Teuvan ja Jurvan kautta Kurikkaan ja Jalasjärvelle sekä edelleen Kihniön, Parkanon kautta Ikaalisiin ja sieltä Kankaanpään, Pomarkun ja Siikaisten kautta Merikarvialle. Rypäle kielteisiä muuttokuntia on vielä aivan lounaisessa Suomessa; Laitila, Uusikaupunki, Pyhäranta ja Rauma.

Miten selvitä ongelmista

Kunnat eivät uusimman arvion mukaan suoriudu ongelmistaan yksin. -Jo nyt näkyy, etteivät näiden alueiden kyky huolehtia peruspalveluista ja sitä kautta kansalaisten hyvinvoinnista on huolestuttavasti alentunut, toteaa erikoistutkija Petri Kinnunen. Barometrin tulosten perusteella on arvioitavissa, että vaikeimmissa ongelmissa olevien alueiden lukumäärä on kaksikertaistunut, ja näillä alueilla asuu noin 350 000 suomalaista. Poliittisessa päätöksenteossa tulisikin nyt tunnistaa taloudellisen ja sosiaalisen yhteiskuntakehityksen riippuvuus toisistaan. Lisäksi tulisi löytää keinot, joilla sosiaalisen pääoman merkitys tunnistetaan ja otetaan yhteiskuntaohjauksen välineeksi nykyistä vahvemmin, barometrin tutkijat suosittavat.

Sosiaalibarometrin tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä, joka tehtiin joulukuun ja tammikuun välisenä aikana. Kyselylomakkeita lähetettiin noin 1300, joista vastauksia saapui vajaat 800.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.