Sosiaalihuijaukset harmittavat suomalaisia

Sosiaaliturvan väärinkäytökset harmittavat suomalaisia. Valtaosa kansalaisista hyväksyisi viranomaisten välisen yhteistyön väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Tähän ollaan valmiita silläkin uhalla että kansalaisten yksityisyyden suoja heikkenisi. Asia selviää Stakesin ja Kelan selvityksissä. Tutkimusten mukaan eniten ongelmia on kuitenkin sosiaaliturvan toteutumisessa. Kansalaiskritiikin kärki kohdistuu etenkin sosiaaliturvajärjetelmän toimivuuteen eikä sen saajiin.

Kansalaisten arvostelu sosiaalietuuksien väärinkäytöstä kohdistuu järjestelmän toimimattomuuteen eikä ihmisiin, jotka saavat toimeentulotukea tai työttömyyskorvauksia. Suomalaiset ovat edelleen valmiita auttamaan heikommassa asemassa olevia, vaikka toisaalta arvostellaan, että työttömyyskorvauksia maksetaan nykyisin työhaluttomillekin. Viranomaisista Kela ja työvoimatoimistot suhtautuvat väärinkäytöksiin vakavammin kuin kunnat ja kuntien sosiaalitoimi. Sosiaalityöntekijät sanovat, ettei väärinkäytöksiä ole niin paljon kuin puhutaan. Mielipiteet sosiaaliturvasta on koottu Kelan ja Stakesin julkaisemaan kirjaan, jossa asiantuntijat valottavat ongelmaa eri näkökulmista. Myös tiedotusvälineissä käytyä keskustelua on tutkittu. Ainakin lehtijutuissa on selvästi näkynyt ns. veronmaksajan näkökulma, sosiaaliturvan saajien näkökulma sen sijaan ei. Sosiaalipummien arvostelijat ja ongelman vähättelijät ovat keskustelun osapuolina kärkevämmästä päästä mediassa. Lähtökohta on molemmilla ollut kuitenkin sama eli hyvinvointivaltion puolustaminen.

Rahaa voroille 33 miljoonaa

Viranomaisten tietoon tulee Kelan mukaan vuosittain noin 6 500 väärinkäyttötapausta, joissa rahaa on mennyt joron jäljille reilut 33 miljoonaa markkaa. Kun tähän lisätään piiloon jäävien väärinkäytösten osuus, puhutaan jo yli 25 000 tapauksesta ja 126 miljoonasta markasta. Yleisimmin väärinkäytetyt tuet ovat työmarkkinatuki, asumistuki ja lapsilisän yksinhuoltajakorotus. Tavanomaisin tapaus on oman ansiotulon tai yrittäjätoiminnan salaaminen. Sellaistakin sattuu, että avoliitossa elävä ilmoittaa asuvansa yksin. Lääkärin sairaslomatodistuksen tai taksikuitin väärentäjiäkin löytyy.

Ihmisiä kadulla

Tapaukset tulevat ilmi mm. verotustietojen kautta tai silloin, kun väärinkäyttäjä hakee jotain muuta tukea. Työnantaja voi myös paljastaa vilunginpelaajan pyytäessään Kelalta sairausajankorvauksia työntekijästä, joka on työvoimatoimistoon ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Yhtenä syynä sosiaaliturvan houkutuksiin ryhtymiseen pidetään avustusnimikkeiden suurta määrää, rönsyilevää lainsäädäntöä, joka on todellinen päänvaiva yksistään tukipäätöksiä tekeville. Esimerkiksi avoliiton määritelmä "avioliiton omaisissa olosuhteissa eläminen" on kuin veteen piirretty viiva. Tarkoitetaanko sillä tiskaamista, riitelemistä vai siivoamista. Voiko nainen ja mies asua kämppäkavereina ilman avioliiton omaisia suhteita? Kansalaiset ovat kyselyjen perusteella valmiit siihen, että viranomaiset lisäävät keskinäistä yhteistyötään kuprujen selville saamiseksi - vaikka siitä kärsisi perusoikeutena pidetty yksityisyyden suoja.

Suomessa ei ole tehty laajoja tieteellisiä tutkimuksia sosiaalitukien väärinkäytöksistä. Mielipiteitä kyllä on kysytty. Tutkijoiden mukaan pitäisi selvittää, onko sosiaaliturvajärjestelmän käyttö vilpillisinkin keinoin elinehto ihmisille tilanteessa, jossa he eivät luota poliittiseen järjestelmään tai etujärjestöihin omien etujensa ajamisesta.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.