Mainos

Sosiaaliryhmien väliset terveyserot kasvavat

Rikkaille tehdään enemmän leikkauksia kuin köyhille. Erityisen suuria ovat olleet erot sepelvaltimotaudin hoidossa.

Sosiaaliryhmien väliset kuolleisuuserot ovat Suomessa suuret muihin Pohjoismaihin verrattuna ja ne ovat viime vuosiin asti myös kasvaneet. Pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempiä kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä.

Terveyseroja on pyritty kaventamaan jo usean vuosikymmenen ajan, ja alueellisia ja sukupuolten välisiä eroja onkin onnistuttu supistamaan. Sen sijaan sosiaaliryhmien väliset erot ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet. Asiantuntijat suhtautuvatkin jo pessimistisesti siihen, että Suomessa päästäisiin Terveys 2015 -ohjelman tavoitteeseen, jonka mukaan kuolleisuuserojen pitäisi pienentyä viidenneksellä vuoteen 2015 mennessä.

Terveyserojen kaventamiseksi valmistellaan parhaillaan laajaa toimintaohjelmaa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Työn tueksi 44 suomalaista asiantuntijaa on koonnut laajan raportin terveyseroja koskevista tutkimuksista, joita on täydennetty uusilla tiedoilla.

Varakas päätyy useammin leikkauspöydälle

Terveydenhuolto voi tasata terveyseroja, mutta se voi myös kasvattaa niitä, jos köyhillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada hoitoa.

Köyhät ovat varakkaampia enemmän sairaalahoidossa, mutta rikkaille tehdään enemmän leikkauksia. Erityisen suuria erot ovat olleet sepelvaltimotaudin hoidossa. Varakkaat miehet ovat saaneet liuotushoitoa, pallolaajennuksia ja ohitusleikkauksia muita useammin. Heille on myös määrätty muita useammin uusien infarktien ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys. Infarktin jälkeisen vuoden aikana pienituloisista kuolikin liki puolet ja suurituloisista vain joka neljäs. Myös tekonivelleikkauksia ja kaihileikkauksia on tehty enemmän suurituloisille.

Eriarvoisuudesta psykiatrisessa hoidossa on vähän tutkimuksia. Mutta koska mielenterveyspalveluita on yleensäkin vaikea saada, tutkijat arvelevat sen olevan erityisen vaikeaa huonompiosaisille. Esimerkiksi työelämästä syrjäytyneen pääsy Kelan korvaamaan psykoterapiaan on hyvin harvinaista.

Kohdennettuja palveluja ilman leimaamista

Vaikka Suomessa on puhuttu terveyserojen kaventamisesta jo usean vuosikymmenen ajan, terveyserojen kaventamisen keinoista on keskusteltu vähän. Asiantuntijat näkevät terveyserojen taustalla mm. sen, että palveluja tuotetaan erikseen työterveyshuollossa, yksityisesti ja julkisessa terveydenhuollossa. Myös korkeat asiakasmaksut sekä erikoislääkäripalvelujen niukkuus lisäävät eroja.

Tutkijoiden mielestä terveyseroja ei kuitenkaan pidä katsoa ensisijaisesti terveysongelmana, vaan sosiaalisen eriarvoisuuden ongelmana. Tärkeää on pohtia, miten kasvavia tuloeroja voidaan hillitä ja lapsiperheiden köyhyyttä vähentää.

Kun väestön keskimääräistä terveydentasoa on onnistuttu kohentamaan, on uskottu, että samoilla keinoilla voitaisiin kuroa umpeen myös terveyseroja. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Tutkijoiden mielestä huonompiosaisille olisi tarjottava kohdennettuja palveluja ja etuuksia, jotka eivät kuitenkaan saisi olla leimaavia.

Terveysvaikutusten arviointiin pitäisi kuulua itsestään selvänä osana myös terveyserojen vaikutusten arviointi. Esimerkiksi alkoholiveron alennuksen seurauksena kuolleisuus lisääntyi juuri köyhimpien miesten keskuudessa.

(MTV3-STT)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.