Sotaoikeus toimi laittomasti

Vuosina 1945- 1946 Suomessa käytiin kiistelty sotasyyllisyysoikeudenkäynti. Neuvostoliitolle sodan hävinnyt Suomi joutui Liittoutuneiden ankaran painostuksen kohteeksi koko oikeusprosessin ajan.

Oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedtin ja lisensiaatti Stiina Löytömäen tutkimus toteaa, että sotaoikeus rikkoi oikeusvaltioperiaatetta ja toimi lain vastaisesti. Voittajavaltioiden edustajista koostunut Liittoutuneiden valvontakomissio pystyi puuttumaan muun muassa tuomioiden laatimiseen.

- Valvontakomissio ilmoitti tuomiolauselman nähtyään, että tuomiot olivat liian lieviä, joten tuomioistuin joutui harkitsemaan uudestaan päätöksensä ja päätyi painostuksen alla kovempiin rangaistuksiin, Löytömäki kertoo.

Presidentti Risto Rytille luettiin 10 vuoden kuritushuonetuomio, jota yleisesti arvosteltiin ja pidettiin epäoikeudenmukaisena. Ryti istui tuomiotaan kolme vuotta, kunnes presidentti Juho Kusti Paasikivi armahti hänet.

Tutkijoiden mukaan yksilöt eivät kansainvälisen oikeuden mukaan olleet vastuussa sotaan ryhtymisestä Neuvostoliittoa vastaan vuonna 1941 vaikka heidät sotaoikeudessa tästä tuomittiin. Se oli räikeä loukkaus oikeusvaltioperiaatetta kohtaan, toteaa Lindstedt.

- Lain taannehtivuuskiellon rikkominen oli selkeä vääryys.

Sotaoikeudessa tulkittiin rangaistavaksi sellaiset teot, jotka tekoaikana eivät olleet rangaistavia.

Valtiovallalta odotetaan lausuntoa

Aika ja olot huomioon ottaen on selvää, että voittajavaltojen vaatimuksiin oli taivuttava. Nyt tutkijat ovat sitä mieltä, että ylin valtiojohto voisi tunnustaa väärinkäytökset tapahtuneeksi.

Oikeusministeri lupaa viedä asiaa eteenpäin.

- Oikeudenkäynti oli laiton. Valtion ylin johto voisi mielestäni arvovaltaisessa tilanteessa tehdä selväksi, että oikeudenkäynti ei noudattanut oikeusvaltion periaatteita, ministeri Tuija Brax (vihr.) sanoo.

Oikeusministeri katsoo myös, että eduskunta voisi säätää lain, jonka nojalla korkein oikeus voisi tutkia, onko sotasyyllisten aikanaan saamat tuomiot purettavissa.

Oikeudenkäynnin päätteeksi vuonna 1946 pääsyyllisinä vankeuteen tuomittiin presidentti Risto Ryti ja sodan aikaiset pääministerit Edwin Linkomies ja Jukka Rangell. Kaikki heistä ovat jo kuolleet, viimeisenä Rangell vuonna 1982.

Brax ei usko, että valtiojohdon mahdollinen sotasyyllisyyslausunto vaikuttaisi Suomen ulkosuhteisiin

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.