SS: Kotimaisella imagolla voidaankin myydä ulkomaista ruokaa

Kotimaisuuden mielikuvalla myydään paljon tuotteita, jotka eivät ole kotimaisia.

Suomen Kuluttajaliiton asiantuntijan Annikka Marniemen mukaan esimerkiksi leipä on kimurantimpi tapaus kuin kuluttajat luulevat.

– Kuluttajalla voi olla hyvin vahva mielikuva siitä, että kyseessä on suomalainen tuote, mutta leipä käydään leipomassa Tallinnassa, Marniemi toteaa Savon Sanomissa.

Joistakin elintarvikkeista, kuten kurkusta, kotimaisuus käy ilmi helposti, mutta kun tuote sisältää montaa eri raaka-ainetta, alkuperä jää hämärän peittoon.

Lain mukaan kuluttajalle pitää aina kertoa, mistä maasta kaupassa myytävä naudanliha on peräisin. Myös hunajan, tuoreiden kasvisten ja hedelmien sekä kalan kotimaa on kerrottava.

Muuten elintarvikkeen alkuperä pitää ilmoittaa vain, jos tiedon puuttuminen pakkauksen kyljestä voi johtaa ostajaa harhaan.

– Jos esimerkiksi pakkauksesta syntyy mielikuva, että kyse on suomalaisesta tuotteesta eikä se olekaan, silloin on kyse harhaanjohtavuudesta, ja alkuperä pitää kertoa, ylitarkastaja Tytti Itkonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kertoo.

Marniemen mukaan lain tulkinta on veteen piirretty viiva. Jos esimerkiksi possunliha lähtee Suomesta Puolaan ja tulee takaisin pekonina, liha on alkuperältään suomalaista, vaikka liha käsitellään ulkomailla.

Suunnitteilla oleva EU-asetus laajentaisi merkintäpakkoa.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.