SS: Yhä useampi kiusattu hakeutuu psykiatrin puheille

Psykiatrin vastaanotolle tulevien, koulukiusaamisen vuoksi traumatisoituneiden potilaiden määrä on moninkertaistunut kymmenessä vuodessa, psykiatrian erikoislääkäri, nettipsykiatri Juha Lehti kertoo Savon Sanomille.

– Koulukiusaaminen on raaistunut, ja se traumatisoi ihmisiä herkemmin kuin aikaisemmin.

Lehden ja Suomen Psykiatriyhdistyksen puheenjohtajan Minna Valkonen-Korhosen mukaan ilmiön taustalla vaikuttaa myös se, että koulukiusaamiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.

– Kynnys hakea apua on madaltunut, kun aiheesta on keskusteltu paljon julkisuudessa, Valkonen-Korhonen tarkentaa.

Vaikka aiheesta ei ole tehty Suomessa tutkimusta, on muutos kuopiolaisen psykologi-psykoterapeutin Riitta Kososen mukaan selvä. Nyt valtaosa mielenterveysongelmien kanssa kamppailevista ilmoittaa kohdanneensa jonkinasteista koulukiusaamista.

Traumat ovat usein rajuja ja vaativat monen vuoden terapiaa. Tulee paljon tapauksia, joissa yläkoulussa tapahtuneesta kiusaamisesta oirehditaan yli parikymppisenä. Apua ei ole kehdattu hakea aikaisemmin, Kosonen kuvailee.

Monimutkainen ongelma

Kiusatuksi tuleminen lisää psykiatrisen häiriöiden ja sosiaalisten ongelmien riskiä. Ilmiö ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Valkonen-Korhonen muistuttaa, ettei koulukiusaamisen ja mielenterveyden häiriöiden välille voida vetää suoraa syy-seuraus-linjaa.

– Mielenterveyden häiriön, kuten masennuksen, puhkeaminen on monen tekijän summa. Kiusaaminen on yksi merkittävä riskitekijä.

Aina ei ole myöskään selvää, aiheuttaako kiusaaminen mielenterveyden häiriöitä vai altistaako mielenterveyden häiriö kiusatuksi joutumiselle.

– On vaikea määritellä, kumpi tulee ensin. Mielenterveyden häiriöt ja koulukiusaaminen linkittyvät kuitenkin selvästi toisiinsa, psykiatrian professori Jyrki Korkeila toteaa.

Vaikka psykiatrin vastaanotolle hakeudutaankin aiempaa useammin, Juha Lehden arvion mukaan suurin osa koulukiusaamisen traumatisoimista ihmisistä ei saa asianmukaista psykiatrista hoitoa.

– Apua hakeneistakin vain pieni osa saa kunnollista hoitoa, johon he olisivat oikeutettuja.

– Liian usein käy niin, että traumatisoitunutta hoidetaan pääosin lääkkeellisesti. Huomion tulisi olla keskusteluun pohjautuvissa hoidoissa.

"Opettajat eivät auttaneet"

Kuopiolaista 21-vuotiasta Saaraa haukuttiin ja ivattiin lähes päivittäin 5. luokasta peruskoulun loppuun asti. Hän uskaltautui hakemaan apua kiusaamisen jättämiin traumoihin vasta peruskoulun päätyttyä.

– En saanut alakoulussa apua opettajiltani, vaikka sitä pyysin. Vanhempani yrittivät kaikin keinoin auttaa, mutta turhaan.

Yläkoulussa Saara ei enää jaksanut kertoa kiusaamisesta kenellekään.

– Oli niin lamaantunut ja toivoton olo. En halunnut, että vanhempani olisivat minuun pettyneitä, joten salasin asian.

Kun lapsuuden muistot kummittelivat mielessä vielä jatko-opinnoissakin, Saara päätti hakeutua psykiatrin vastaanotolle.

Viiden vuoden terapiaurakka päättyi viikko sitten.

– Purimme psykiatrin kanssa kiusaamiskokemuksia ja niiden aiheuttamia tunteita. Vaikka vääristynyt minäkuva ei muutu hetkessä, avun hakeminen oli elämäni parhaita päätöksiäni.

Saaran nimi on muutettu.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.