Suomalainen perii yleensä asunnon ja vähän rahaa – superperinnöt harvinaisia

Suomalaisen keskimääräinen perintö on vajaat 100 000 euroa. Suuria superperintöjä tulee vuosittain alle 200. Tyypillinen perintö on asunto.

Suomalainen jättää sukulaisilleen kuollessaan yhä enemmän omaisuutta.

Verohallinnon ylitarkastaja Jarmo Salminen kertoo, että keskimääräisessä kuolinpesässä on yleensä 2 rintaperillistä ja noin 160 000 euroa jaettavia varoja.

– Verottajalla ei ole tilastotietoa siitä, miten paljon suomalainen keskimäärin perii, mutta hallituksen esitysten perusteella perintöverotuksessa käsitelty perintöosuus on noin 80 000 euroa per perillinen.

Tilastokeskuksen tietojen perustella suomalainen omistaa asunnon, jossa asutaan, kesämökin, auton, ehkä veneen ja vähän rahaa.

– Jos mennään korkeampiin varallisuusluokkiin, voisin väittää yleisen elämänkokemukseni perusteella, että siellä on enemmän raha- ja sijoitusvaroja, kuten pörssiosakkeita, jotka sitten jäävät perillisille, Salminen listaa.

"Verottaja pysyttelee perintöriitojen ulkopuolella"

Keskimääräistä selvästi isompia perintöjä jaetaan Suomessa harvakseltaan.

– Vuoden alussa tuli voimaan väliaikainen perintö- ja lahjaverolain muutos, jossa perintö- ja lahjaveroasteikkoon tuli uusi luokka: miljoona euroa ja sen ylittävät varat. Sellaisia tapauksia on vuosittain vajaat 200 – ei siis mitenkään pilvin pimein.

Pienestäkin perinnöstä saadaan yleisen käsityksen mukaan syntymään suuri riita. Verottaja pysyttelee Salmisen mukaan perintöriitojen ulkopuolella.

– Verottaja ei jää näitä riitoja useinkaan seurailemaan. Kaikesta omaisuudesta tehdään perunkirja, ja verotus tapahtuu sen perusteella. Se mitä tapahtuu myöhemmin omaisuuden jaon ja kuolinpesän lopettamistoimien yhteydessä, ei näy kauhean paljon verottajan suuntaan. Perintöverothan määrätään joka tapauksessa, riitelivät ne kuolinpesän osakkaat miten paljon tahansa.

– Jos jako muuttuu riidan tuloksena ja verottaja saa siitä lisätietoa, väärillä tiedoilla toimitettua perintöverotusta oikaistaan, Salminen täsmentää.

Rintaperillistä ei voi tehdä perinnöttömäksi

Salminen arvelee, että vaurastuneet suomalaiset perivät yhä enemmän esimerkiksi pörssiosakkeita.

Yhä useampi myös tekee testamentin jakaakseen varallisuutensa oman tahtonsa mukaan. Osa omaisuudesta suunnataan hyväntekeväisyyteen.

– Ihmiset omistavat nykyään selvästi enemmän kuin vaikkapa 50 vuotta sitten. Sitä mukaa monelle on tullut tarve määritellä, kuka saa varat oman kuoleman jälkeen. Myös tietoisuus ja osaaminen testamenttien käyttämisestä on lisääntynyt.

Rintaperillistä ei voi ohittaa testamentilla, jos hän ei halua itse suostua vainajan tahtoon.

– Perintökaaressa rintaperillisille kuuluva lakiosa on puolet perintöosuudesta, vaikka perinnön jättäjä olisi yrittänyt tehdä rintaperillisensä niin sanotusti perinnöttömäksi. Rintaperillinen voi siis aina esittää lakiosavaatimuksen ja saada puolet siitä omaisuudesta, jonka olisi saanut muuten.

– Rintaperillinen voi tietysti myös noudattaa vainajan tahtoa. Tällöin hänen ei tarvitse maksaa myöskään maksaa perintöveroa perinnöstä, Salminen selvittää.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.