Suomalainen puu harvoin puutarhakalusteiden raaka-aine - sertifiointi voi paljastua silmänlumeeksi

Puutarhakalusteista vain pieni osa on valmistettu kotimaisesta puusta. Ulkomaisesta tuotteesta löytyy usein sertifiointimerkki, mutta sekään ei aina ole takuu vastuullisesta tuotantotavasta.

Metlan vanhempi tutkija Henrik Heräjärvi kertoo, että syy suomalaisen puun vähäisempään käyttöön löytyy tuontipuun kilpailykyvystä.

– Trooppisesta puusta tehdyt kalusteet ovat kotimaisia edullisempia, koska ne ovat pääsääntöisesti Kaukoidän halpatuotteita. Ne ovat helppohoitoisia ja näyttävät hyvältä pitkään. Lujat trooppiset lehtipuut myös mahdollistavat monipuolisemman designin kuin hauras mänty, Heräjärvi arvioi.

Hänen mielestään halvoiksi tuontitavarasta tehtyjä kalusteita ei kuitenkaan voi sanoa, vaikka hinta tuntuisikin huokealta.

– Kauppiaathan olisivat tosi tyhmiä, jos he myisivät niitä paljon halvemmalla kotimaisiin verrattuna. He myyvät tuotteet suunilleen samalla hinnalla, mutta ne menevät kaupaksi, koska halvempia ei ole tarjolla. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee, todennäköisesti kauppiaat saavat trooppisista kalusteista kovemman katteen.

Laadultaankin trooppinen puu voittaa usein kotimaisen.

– Esimerkiksi tiikki, jota saisi uhanlaisuutensa vuoksi korjata vain viljelmiltä, on yksi säänkestävimpiä puulajeja mitä markkinoilta löytyy.

Sertifiointikin kyseenalaista

Monet trooppiset puut ovat kestävyydeltään ylivertaisia kotimaiseen kuuseen tai mäntyyn verrattuna. Heräjärven mukaan ongelmana trooppisten puulajien käytössä on alkuperän varmistaminen.

– Ne eivät välttämättä ole aina vedenpitäviä. Esimerkiksi FSC-sertifikaatti kertoo meille hieman kärjistetysti sanottuna, että tuote on 70 prosentin todennäköisyydellä kestävästi hoidetusta metsästä kotoisin. Tämä merkki löytyy yleensä trooppisista puulajeista tehdyistä kalusteista.

Tällä Heräjärvi tarkoittaa sitä, että FSC-merkin saadakseen tehtaan käyttöön tulevasta raaka-aineesta vähintään 70 prosenttia on oltava peräisin kestävästi hoidetusta metsästä.

– Sertifikaatti on kohtuullisen helppo saada. Se ei ole sataprosenttinen tae.

Esimerkiksi Heräjärvi nostaa aiemmin mainitsemansa tiikin, jota viljellään plantaaseilla.

– Arvaukseni on, että tiikkikalusteet ovat monesti peräisin jostain muualta kuin plantaaseilta. Niin paljon raaka-ainetta, kuin mitä tehtaat käyttävät, ei varmaankaan plantaaseilta todellisuudessa saa.

Forest.fi-sivusto puolestaan huomauttaa, että Aasiassa sertifiointeja väärennetään, koska sertifikaatti on myyntivaltti.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.