Suomalainen ruoka on EU:n puhtainta – eniten torjunta-ainejäämiä tulee EU:n ulkopuolelta

Kasviksien syönti kannattaa asiantuntijoiden mukaan aina. Torjunta-aineettomin ruoka kasvaa Suomessa.

Suomi ja muut Pohjoismaat erottuvat edukseen EU:n torjunta-aineiden jäämäseurannassa. Jäämiä on pohjoismaisissakin tuotteissa, mutta pitoisuudet ovat matalampia kuin muualla Euroopassa.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.

Euroopan elintarviketurvallisuusviraston Efsan tietojen mukaan eniten kasvinsuojeluainejäämiä todettiin EU:n ulkopuolelta tuoduissa elintarvikkeissa.

Kasvinsuojeluaineilla isketään muun muassa rikkakasveihin, tuhohyönteisiin ja homeeseen.

"Kasvinsuojeluaineet eivät ole terveydelle vaarallisia"

Ylitarkistaja Tomi Kekki Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta vakuuttaa, että Euroopassa voi syödä turvallisin mielin syödä kaikenlaista ruokaa.

Kotimaisista kasviksista löytyi Efsan selvityksissä vain yksi määräysten vastainen näyte. Jäämiä oli liikaa persiljassa. Muualla EU:ssa kiinni jäätiin kuusi kertaa useammin.

Suhteellisesti eniten jäämärajojen ylityksiä oli yllättäen kaurassa. Eniten jäämiä oli vihanneksissa ja hedelmissä ja vähiten maidossa ja lihassa. Luomu oli perinteisesti viljeltyä puhtaampaa.

– Terveyden kannalta ei ole syytä välttää mistään tuotuja kasviksia, eikä kasvisten merkittävä terveyshyöty vaarannu kasvinsuojelujäämien vaikutuksesta. Kasvisten syöntiä pitäisi terveysnäkökulmasta pikemminkin lisätä kuin vähetä, Tomi Kekki sanoo.

– Toki jos haluaa miettiä kasvinsuojelujäämänäkökulmaa, näyttäisi siltä, että kotimaisissa kasviksissa niitä on vähemmän.

Kekin mukaan kasvinsuojelujäämiä ei tarvitse pelätä.

– Edes kasvinsuojeluainejäämien sallittujen enimmäismäärien ylityksistä ei tarvitse huolestua; niistä ei ole terveyshaittaa.

Eniten myrkkyjä Kaukoidästä tuoduissa tuotteissa

Erikoistutkija Juha Laakso Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista kertoo, että Kaukoidästä ja esimerkiksi Afrikasta tuoduissa kasviksissa ja hedelmissä on havaittu aiemmissa tutkimuksissa kaikkein eniten torjunta-aineita.

Laakson mukaan niissäkään torjunta-ainejäämiä ei ole niin paljon, että niistä koituisi ongelmia terveydelle.

– Ravinnon välityksellä ihminen ei voi saada sellaisia määriä myrkkyjä, että sillä olisi terveysvaikutusta.

Tilanne on Laakson mukaan parantunut etenkin EU:ssa viime vuosina huimasti.

– Tällä hetkellä kasvien ja hedelmien viljelyssä sekä maataloudessa käytettäviä tehoaineita on noin 300. Kun riskinarviointi alkoi EU-tasolla 90-luvun alussa, aineita oli noin 1 000. Käytöstä on poistettu systemaattisesti etenkin hormonitasapainoon vaikuttavia ja syöpävaarallisia kasvinsuojeluaineita.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.