Suomalainen terveydenhoito vetää puoleensa – yhä useampi venäläinen suuntaa tänne

Kun venäläinen Olga Vysotskaja sai rintasyöpädiagnoosin puolitoista vuotta sitten, alkoi hän välittömästi etsiä siihen hoitoa.

Ensin Vysotskaja harkitsi Saksaa tai Israelia. Hän halusi hoitoon ulkomaille, kuten monet muutkin ylä- ja keskiluokkaiset venäläiset.  

Ulkomaille lähdetään, kun kotimaiseen hoitoon ei luoteta tai kaikkia hoitomuotoja ei ole tarjolla. Virallisia tilastoja ulkomailta hoitoa hakevien venäläisten määrästä ei ole, arviot vaihtelevat 70 000–120 000 potilaaseen vuodessa.  

Vysotskaja itse päätti etsiä hoitoa ulkomailta tavattuaan ensin venäläisiä lääkäreitä.  

– He olivat välinpitämättömiä, olin heille vain yksi monesta. Se ei oikein toiminut, Vysotskaja kertoo puhelimitse.

Yksilöllinen hoito löytyi lopulta, kun Vysotskajalle suositeltiin suomalaista plastiikkakirurgi Helena Puontia. Hoidot alkoivat Saksan sijaan Savonlinnassa.

Lisätienestejä idästä

Suomessa toimii muutamia niin sanottuja potilasoperaattoreita, jotka etsivät Vysotskajan kaltaisia potilaita ja järjestävät heille hoidon Suomesta. Sellainen on myös Puontin yritys Helena Medical Group.

Operaattoreiden idea on teoriassa yksinkertainen: ensin hoitoa kaipaava potilas tai tämän lääkäri ottaa yhteyttä operaattoriin, joka sitten etsii potilaalle sopivan lääkärin ja sairaalan. Potilas matkustaa Suomeen diagnosoitavaksi, hoidettavaksi ja lopulta jälkihoitoon. Vysotskajan tapauksessa matkustuskertoja kertyi leikkauksen ja syöpähoitojen aikana 25.

Parhaassa tapauksessa kaikki voittavat: potilas saa laadukasta hoitoa ja suomalainen sairaala uuden asiakkaan.

Asioita on mutkistanut tähän asti lähinnä se, ettei Suomi ole ollut vaihtoehtona tunnettu Venäjällä eikä markkinointi ole suomalaisia oikein kiinnostanut. Puontikin alkoi etsiä venäläispotilaita alun perin pakon edessä.

– Aloin etsiä potilaita vuonna 2011, kun Savonlinnan keskussairaalan plastiikkakirurgian osasto oli lakkautusuhan alla. Ideani oli, että hakisimme Pietarin alueelta potilaita hoitoon, jotta voisimme pitää osaston toiminnassa, Puonti kertoo.

Se ei auttanut, sillä ponnisteluista huolimatta plastiikkakirurgian osasto ajettiin alas.

Puonti ehti kuitenkin huomata, että Venäjältä puuttuu korkeatasoista rintasyövän hoitoa, ja päätti jatkaa venäläispotilaiden hoitoa omalla toiminimellään. Siitä asti potilasmäärät ovat Puontin mukaan kasvaneet.

– Ohitimme keväällä potilastavoitteemme heikosta ruplasta huolimatta, hän sanoo.

Terveysvientiä ympäri maailman

Puonti ei ole ainut, joka on älynnyt Venäjän markkinan mahdollisuudet. Samana vuonna Puontin kanssa suomalaisen terveydenhuollon markkinoinnin aloitti myös elinkeinoministeriön FinlandCare -ohjelma, jonka tarkoituksena on edistää terveysvientiä. Markkinointia on suunnattu paitsi Venäjälle myös Persianlahdelle ja Aasiaan.

Idässä tulokset alkavat pikkuhiljaa näkyä. Venäläisiltä nettisivuilta löytyy kymmenittäin ylistäviä arvioita Suomen terveydenhuollosta. Esimerkiksi lifestyle-sivusto woman.ru hehkuttaa niin suomalaisen hoidon laatua, jälkihoitoa kuin potilaan oikeuksien turvaamista.

Yhä useampi venäläinen saattaa siis jatkossa suunnata lähemmäs, kuten rintasyövän selättänyt Olga Vysotskaja teki.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.