Suomalaiset nukkuvat yhä vähemmän

Unihäiriöiden kustannukset miljardiluokkaa.

Suomalaiset nukkuvat yönsä kehnommin kuin pari vuosikymmentä sitten. Kun 80-luvulla seitsemän prosenttia väestöstä nukkui alle kuuden ja puolen tunnin yöunet, toissa vuonna heitä oli jo 35 prosenttia. Jatkuvia univaikeuksia on noin puolella miljoonalla ihmisellä.

Tänään alkaneen kansallisen univiikon tilaisuudessa Helsingissä puhunut unitutkija, dosentti Markku Partinen huomauttaa, että kehnot yöunet aiheuttavat yhteiskunnalle miljardiluokan laskun vuodessa.

-Väsyneenä työteho laskee, elämänlaatu heikkenee ja pitkäaikaiset univaikeudet tuovat mukanaan sairauksia. Kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista vajaa parikymmentä prosenttia johtuu siitä, että kuski on nukahtanut ajaessaan, Partinen summaa.

Partisen mukaan keskivertoihminen tarvitsee vuorokaudessa vähintään kuuden, mutta useimmiten noin kahdeksan tunnin yöunet. Jos unen määrä laskee kolmena peräkkäisenä yönä alle minimin, aivojen toiminta heikkenee, keskittyminen herpaantuu ja muisti pätkii. Univajeen on todettu nostavan tapaturmariskiä ja pitkään jatkuessaan vaikuttavan hormonitoimintaan, alentavan vastustuskykyä ja ennakoivan sydän- ja verisuonitauteja.

-Voidaan siten hyvällä syyllä kysyä, miksi unen merkitykseen ei kiinnitetä enemmän huomiota. Vaikka uni täyttää kolmasosan vuorokaudestamme, esimerkiksi lääketieteessä keskitytään lähes täysin ihmisen valveillaoloon, Partinen sanoo.

Unihäiriöt näkyvät jo liikenteessä

Tavallisimpien unihäiriöiden, kuten unettomuuden ja siitä johtuvan päiväväsymyksen lisäksi suomalaiset kärsivät yhä useammin myös unen katkeilemisesta. Ihminen havahtuu pitkin yötä ja unessa on vain vähän syvän unen vaiheita.

-Syynä voi olla aivojen hyperaktiviteettitila, jolloin aivot raksuttavat jatkuvasti ja unen laatu jää heikoksi. Tällainen unihäiriö nostaa kortisonihormonin määrää ja voi heikentää aivojen hippokampuksen toimintaa, dosentti kuvaa.

Partisen selitys uniongelmien kasvuun on se vanha tuttu "yleisen elämänmenon rajuus". Jos vastataan säntillisesti työelämän vaatimuksiin ja tuijotetaan sen jälkeen kotona tuntikausia tietokoneen kuvaruutua, ei ihme, että hyvä yöuni jää haaveeksi.

-Tulevaisuudessa univaikeudet näkyvät meillä yhä selvemmin kansanterveydessä. Jatkuvalla unenpuutteella on osuutensa muun muassa aikuisiän sokeritaudin kehittymisessä ja aivoinfarktin syntymisessä. Jo nyt liikennekäyttäytymisen heikkenemistä selitetään unenpuutteella. Väsymys on syynä reaktioaikojen pitenemiseen ja ennakointikyvyn laskuun, Partinen sanoo.

Liikunta ja iltarituaalit avittavat yöunta

Nelisen prosenttia kansalaisista on kokenut unihäiriönsä sen verran vakavaksi, että niiden hoitoon tarvitaan unilääkkeitä. Partisen mukaan unilääkkeet voivat olla hyvää ensiapua unen tasapainottamiseen, pitemmän päälle kannattaa harkita muita keinoja.

-Liikunta joitakin tunteja ennen nukkumaanmenoa on jo tutkitustikin hyvä tapa hankkia parempi yöuni. Samoin on iltarituaalien kanssa. Joillakin se on rauhallinen musiikki ennen nukkumaanmenoa, toisilla taas kirjan tai lehden lukeminen.

Tärkeintä on, ettei vie töitään sänkyyn, Partinen huomauttaa. Tutkijan mukaan ihmiset ovat unensa kanssa kukin erilaisia, vaikka suurin osa meistä onkin luotu päiväeläimiksi. Yötyö tuo Partisen mukaan enemmistölle ainakin jonkinlaisia uniongelmia ja vain harvat läpäisevät vuorotyöputken ilman univaikeuksia.

-Perussääntönä on, että ihmisen tulisi nukkua yöllä ja hänen pitäisi nukkua riittävästi. Päiväunetkin auttavat, tutkija sanoo.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.