Suomalaiset uskovat valtavaan EU-byrokratiaan

Yli puolet suomalaisista uskoo, että EU:n byrokratiaan ja hallintomenoihin kuluu valtaosa EU:n budjetista. Tämä selviää tuoreesta Eurobarometri-mittauksesta, joka julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin huhtikuussa. Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat tätä mieltä useammin kuin muut.

Suomessa väitteeseen yhtyi 51 prosenttia vastaajista, Ruotsissa 52 prosenttia. Koko EU:ssa tätä mieltä oli 30 prosenttia. Irlantilaiset olivat EU:n rahankäytöstä parhaiten perillä. Heistä vain joka viides uskoi hallintomenojen olevan EU:n budjetin suurin menoerä.

Todellisuudessa EU käyttää noin 90 miljardin euron eli noin 540 miljardin markan budjetistaan suurimman osan maataloustukiin. Maatalous vie EU:n menoista noin 44 prosenttia. Toiseksi suurin potti ovat alue- ja rakennetuet, joihin viime vuonna käytettiin noin 40 prosenttia EU:n budjetista.

Sisäiset toimet; esimerkiksi koulutus-, kulttuuri- ja tutkimusohjelmat veivät budjetista kuutisen prosenttia. Ulkoiset toimet, esimerkiksi avustukset EU:n jäseneksi pyrkiville maille tai kehitysmaille edustivat budjetista viittä prosenttia. Saman verran meni myös EU:n hallintoon, eli virkamiesten ja komissaarien palkkoihin, toimitiloihin ja muuhun paperinpyöritykseen.

Eurobarometrin mukaan käsitys EU:n byrokratiabudjetin suuruudesta seuraa yleistä käsitystä EU:sta. Henkilö, joka suhtautuu unioniin kielteisesti on muita todennäköisemmin myös sitä mieltä, että EU käyttää valtaosan budjetistaan hallintoon.

Eurobarometrimittauksia tehdään neljästi vuodessa kaikissa EU-maissa. Joka maassa haastatellaan tuhat ihmistä. Uusimman mittauksen haastattelut on tehty viime vuoden lopulla.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.