Suomalaisia oli rintaman molemmin puolin ensimmäisessä maailmansodassa

Syksy 1917, Vincennesin linna Pariisin lähistöllä.

Suomalainen kadettiupseeri Gösta (Gustaf) Michelsson teloitetaan syytettynä vakoilusta saksalaisten hyväksi. Erään tiedon mukaan samassa yhteydessä teloitettiin myös kansainvälinen kurtisaani Mata Hari, oikealta nimeltään Margaretha Zelle.

Yhdysvalloissa asuneen Michelssonin sanottiin luovuttaneen tietoja Barcelonassa toimineelle saksalaiselle vakoilijajärjestölle. Kyseessä lienee yksi erikoisimmista suomalaiskohtaloista ensimmäisen maailmansodan aikana.

Michelssonin tapaus on myös muistutus siitä, että toisin kuin usein ajatellaan, ensimmäinen maailmanpalo kosketti monin tavoin myös suomalaisia.

Suomalaisia oli emämaa Venäjän armeijan lisäksi muun muassa Saksan, Britannian, Ranskan, Australian, Uuden-Seelannin, Yhdysvaltain ja Kanadan armeijoissa. Heitä taisteli siis niin keskusvaltojen kuin ympärysvaltojenkin joukoissa.

– Suomalaisia osallistui tuhansittain ensimmäiseen maailmansotaan, sanoo historiantutkija Tuomas Hoppu.

Vapaaehtoiset heti ankariin taisteluihin

Suomen oma armeija oli lopetettu jo vuosia aiemmin, mutta ensimmäisen maailmansodan puhjettua kesällä 1914 vapaaehtoisia tarjoutui Venäjän armeijan riveihin.

– Sodan alussa oli hetkellinen myötämielisyys Venäjää kohtaan. Ajateltiin, että Venäjä siitä kiitollisena palauttaa Suomelle täydellisen autonomian, Hoppu sanoo.

Työläisiä ajoi Venäjän armeijaan pelko työttömyydestä, kun taas upseerikouluihin lähteneiden sivistyneistön miesten silmissä siinsi sotilasura. Vapaaehtoisia suomalaisia oli Venäjän armeijassa kaikkiaan reilut 600.

Suomalaiset vapaaehtoiset rivimiehet saivat lyhyen koulutuksen, ja heti syksyllä 1914 viitisenkymmentä joutui ankariin taisteluihin Puolan Lodzissa.

– Noin puolet kavereista kuoli tai joutui vangiksi ensimmäisessä taistelussaan.

Vapaaehtoiset taistelivat varsinkin Puolan rintamalla. Erityisen vaikea tilanne oli kesällä 1915, kun saksalaiset olivat tehneet läpimurron Gorlice-Tarnowissa. Tämän jälkeen Venäjän armeija perääntyi lähes kolme kuukautta.

Hoppu huomauttaa, että juuri syksy 1914 ja kesä 1915 olivat suomalaisten vapaaehtoisten kannata erityisen tuhoisia.

Kaiken kaikkiaan aktiivi- ja reserviupseerit mukaan lukien Venäjän armeijassa palveli ensimmäisessä maailmansodassa liki 800 suomalaista, joista sotaoloissa kuoli noin 200.

Sotilasvala vannottiin Saksalle

Saksassa oli vuosina 1915–1918 sotilaskoulutuksessa noin 1 900 jääkäriä.

– Miehille annettiin sissikoulutus, jotta he olisivat pystyneet Pohjois-Suomessa iskemään Venäjän huoltoteitä vastaan muun muassa pommeineen, kertoo professori Matti Lackman.

Saksalaiset tekivät suomalaisten kanssa kontrahdin, jonka mukaan jokaisen suomalaisen piti puolustaa Saksaa rintamalla viimeiseen veripisaraan asti.

– Lisäksi mainittiin, ettei (suomalaissotilas) saanut pyytää itselleen mitään etuja, jos hän haavoittuu tai vammautuu.

Sotilasvala vannottiin Saksalle eli emämaa Venäjän viholliselle.

Syksyllä 1916 suomalaismiesten johtajille ilmoitettiin sodan painopisteen siirtyneen länsirintamalle. Tuolloin suomalaisten keskuudessa syntyi Lackmanin mukaan pelko joutumisesta Sommen tuhoisiin taisteluihin. Näin ei loppujen lopuksi kuitenkaan käynyt.

Saksassa tai sen rintamilla kaatui toistakymmentä jääkäriä. 

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.