Suomalaiskiipeilijän viimeinen haastattelu: Ei kukaan lähde vuorille kuolemaan

Viimeisessä haastattelussaan Radio Novalle suomalainen Himalajalla 7000 metrin korkeudesta kuolemaansa pudonnut vuorikiipeilijä Samuli Mansikka kertoi, ettei pelännyt kuolemaa kiipeillessään.

Samuli Mansikka oli Ivan Puopolon haastateltavana tiistaina 17. helmikuuta, juuri ennen lähtöä viimeisimmälle kiipeilymatkalleen.

– Ei kukaan kuitenkaan lähde vuorille sillä ajatuksella, että sinne mennään kuolemaan, Mansikka sanoi.

Vaara tekee seikkailun

Luontoihmiseksi itsensä lukeva Mansikka kertoi valinneensa vuorikiipeilyn lajikseen 2000-luvun alussa.

– Kun pääsi ensimmäistä kertaa Alpeille ja näki siellä pärjäävänsä, niin sitten se kolahti.

Vuorikiipeilyn vaarallisuus ei ollut Mansikan mukaan liioiteltua, mutta matalammilla ja helpommilla reiteillä kiipeily ei hänen mukaansa ollut missään nimessä vaarallista.

– Mitä korkeammalle mennään ja mitä vaikeampiin niin tottakai sitä vaara lisääntyy. Se on siinä se, joka tekee siitä seikkailun.

Ei vaarallisia tilanteita aiemmin

Vaarallisiin tilanteisiin Mansikka kokee joutuneensa enemmän muualla kuin kiipeillessä.

– Onhan se vaarallista, mutta ihmiset tekevät aika paljon vaarallisia asioita. Minua pelottaa paljon enemmän moottoritiellä 120 km:n vauhdissa tai perjantai-iltana asematunnelissa, Mansikka sanoi.

Korkeimmilla vuorilla vaikuttavat suihkuvirtauksista syntyvät tuulet lakaisevat rinteitä 152 kilometrin tuntivauhtia.

– En ole oikeastaan joutunut mihinkään vaarallisiin tilanteisiin. Homma on aika hyvin ollut hanskassa. Tärkeintä on se, että valmistautuu matkoihin hyvin.

Viimeisessä twiitissään muutamaa päivää ennen turmaa Mansikka kertoi päässeensä 7000 metrin korkeuteen vuoren nelosleirille. Sääoloja kiipeilijä kuvaili kauheiksi.

Niiden varalle Mansikalla oli kuitenkin haastattelun mukaan selkeä suunnitelma. Mansikka kuvaili, että monesti ongelmatilanteet syntyvät paikassa, johon on jouduttu vahingossa.

– Jos tulee huono sää niin sieltä pitää päästä vuorelta pois ja suojaan. Ei saa jäädä myrskyn keskelle. Se on pitänyt aina turvassa, ettei jää niihin hankaliin tilanteisiin.

Yksin kiiveten ja apukeinoja välttäen

Himalajan matkoilla Mansikka oli tottunut kiipeämään yksin, jolloin hän ei käyttänyt varmistusköyttä lainkaan. Mansikka löydettiin pudonneena toisen nepalilaisen kiipeilijän kanssa.

Perusleiriin 4000 metrin korkeuteen matkustettiin tällä kertaa helikopterilla. Leiristä tehtiin retkiä korkeammalle lyhyissä muutaman päivän pätkissä. Mansikka ei suosinut apukeinoja kiivetessään.

– Lisähappi helpottaa sitä niin oleellisesti, että se ei ole enää reilua. Tykkään tehdä homman itse ja ilman näitä palkattuja kavereita ja happipulloja.

Samuli Mansikka oli vuorikiipeilijä, joka yritti valloittaa kaikki 8000 metriä korkeat huiput maailmassa. Samaan yltäneitä kiipeilijöitä on maailmassa 33.

Mansikan tyyliin – ilman lisähappea – huiput on valloittanut 13 kiipeilijää. Mansikka saavutti maailman 14:sta yli 8000 metrin huipusta kymmenen, joista viimeisenä kohtalokkaan Annapurnan.

Haastattelussa Mansikka piti epäaitona ilmaisua "henkilö kuoli tehdessään, mitä rakasti". Hänellä oli aikomus elää vanhaksi.

– Kyllä minä ainakin haluan kuolla satavuotiaana, läheisteni ympäröimänä ja sanoa, että olen ainakin nähnyt ja seikkaillut ja elänyt hyvän elämän.

Seikkailu jäi traagisesti kesken.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.