Suomalaislääkärin tutkimus nousi otsikoihin ympäri maailmaa: Synkistelijä sairastuu herkemmin sydäntautiin

Pessimismiin taipuvaisella henkilöllä on muita suurempi riski kuolla sepelvaltimotautiin, selviää suomalaisesta tutkimuksesta, joka on huomioitu laajasti myös kansainvälisesti.

Tutkimuksesta ovat uutisoineet ainakin The New York Times ja Daily Express. Alun perin tutkimus julkaistiin tiedejulkaisussa BMC Public Health ja Suomessa siitä kertoi ensin Etelä-Suomen Sanomat.

Tutkija Mikko Pänkäläinen kertoo MTV Uutisille olevansa hämmentynyt tutkimuksensa saamasta suuresta huomiosta.

Päijät-Hämeen väestöseurantatutkimuksen aineiston pohjalta Tampereen yliopistolle tehty tutkimus osoittaa hyvin selkeän yhteyden pessimistisyyden ja sepelvaltimokuolleisuuden välillä.

– Näyttää hyvin selvältä, että kuolleiden pessimistisyys on huomattavasti suurempaa kuin elossa olevien, Pänkäläinen kertoo.

Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeessa on seurattu vähän alle 3000:a ihmistä. Aluksi määriteltiin paljon erilaisia terveyteen vaikuttavia muuttujia ja psykososiaalisia muuttujia, kuten elämäntilannetta ja elintapoja.

Pänkäläinen tutkimusryhmineen tutki, miten tutkimuksen alussa määritelty optimismi tai pessimismi on vaikuttanut ihmisen terveyteen 11 vuoden seurannan aikana. Ryhmä selvitti ihmisten kuolinsyitä ja etenkin sepelvaltimokuolleisuutta ja otti huomioon tiedossa olevia riskitekijöitä sepelvatimokuolleisuudelle, kuten tupakointia ja korkeaa kolesterolia.

– Tämän jälkeenkin pessimismi näytää olevan oma itsenäinen riskitekijänsä.

Pessimistisyys näyttää olevan pysyvää

Pänkäläisen mukaan ihmisessä on selkeästi molempia ominaisuuksia, optimismia ja pessimismiä, eivätkä ne liity toisiinsa

– Mielenkiintoista oli, että optimistiset ominaisuudet eivät näyttäneet yhtään vähentävän riskiä, mutta mitä enemmän oli pessimistisiä piirteitä, sitä suurempi riski oli.

Tutkimuksessa ei keskitytty pessimismin tutkimiseen persoonallisuuden osana, mutta Pänkäläisen mukaan aikaisempi tutkimus osoittaa, että pessimismi näyttää olevan persoonallisuuden piirtenä pysyvä.

– Se kehittyy laspuuden ja ehkä enemmänkin nuoruuden ja varhaisen aikuisiän aikana. Sen jälkeen kun piirre on kehittynyt, se näyttää hyvinkin vakaalta.

Pessimismiä on tutkittu esimerkiksi syöpäpotilailta diagnoosin alussa ja myöhemmin. Riippumatta potilaan saamista uutisista, pessimismipisteytykset eivät näytä muuttuvan.

Koska pessimismi näyttää olevan pysyvä ominaisuus, Pänkäläinen tutkimusryhmineen katsoi, että sen pohjalta voidaan tehdä ennusteita.

Pessimismi hyvä ottaa riskiseurantaan

Vaikka pessimismi näyttää olevan selkeä riskitekijä, on epäselvää, voidaanko ihmistä opettaa vähemmän pessimistiseksi ja sitä kautta vähentää sepelvaltimokuolleisuutta. Sitä ei Pänkäläisen tutkimusasetelman pohjalta voi sanoa.

Pänkäläisen mielestä olisi kuitenkin mahdollista poimia pessimismitestin avulla niitä ihmisiä, joilla sepelvaltimotaudin ja kuolemankin riski on selkeästi kasvanut. Pessimismiä voisi seurata samaan tapaan kuin vaikkapa kolesterolia ja verenpainetta.

Pitäisikö pessimismitesti ottaa osaksi yleisiä terveystarkastuksia?

– Sinänsä se on hyvin helppo kysely. Se ei varmasti tule olemaan uusi käytäntö ainakaan ihan heti, mutta siihen suuntaan tässä kieltämättä ajatuksia herää.

Suosituin pessimismitesti on Miamin yliopiston kehittämä 10-kohtainen kysely, jossa yksinkertaisiin väittämiin vastataan viisiportaisella asteikolla. Pänkäläinen huomauttaa, että testin avulla saataisiin selville riskiryhmä, jolle voitaisiin kohdentaa tiettyjä terveyttä edistäviä toimenpiteitä samalla tavalla kuin esimerkiksi korkeasta kolesterolista tai verenpaineesta kärsiville.

Pessimisti jatkaa pessimismin tutkimista

Pessimismi on aiemminkin yhdistetty ylipäätään sydän- ja verisuonisairauksiin sekä jonkin verran myös syöpäkuolemiin. Pänkäläinen huomauttaa, että on olemassa joku riskin aiheuttava tekijä, jota ei vielä ole osattu tutkimuksissa mitata. Ei siis tiedetä, mitä kautta riski välittyy.

– Jos se on esimerkiksi yleinen tulehdutaso, se todennäköisesti vaikuttaa myös moneen muuhun terveysasiaan kuin sydän- ja versiuoniterveyteen.

Pänkäläinen tutkimusryhminene valmisteleekin nyt jatkotutkimusta aiheesta.

Entäpä onko pessimismistä tutkimuskohteena innostunut lääkäri itse pessimisti vai optimisti?

– Molempia ominaisuuksia varmaan on yhtäaikaisesti, mutta testin tehneenä pessimismipisteet tulivat aika korkeiksi eli täytyy pitää varansa sepelvaltimotaudin suhteen.

– Sitä ei ole tutkittu, auttaako tieten tahtoen oikein tarkoituksella toteutettu optimistinen ja myönteinen ajattelu, mutta ei siitä varmaan haittaakaan ole.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.