Suomalaisten arviot työkyvystään ovat kohentuneet

Joka neljäs työikäinen suomalainen, yhteensä 860 000 ihmistä, kokee työkykynsä heikentyneeksi, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hyvinvointitutkimuksesta vuosilta 2013-2015. 

Tutkimuksen mukaan molempien sukupuolten kokemukset omasta työkyvystä ovat kuitenkin parantuneet, ja miehillä kehitys on ollut nopeampaa kuin naisilla.

Varsinkin 55-74 -vuotiaat miehet kokevat nyt työkykynsä entistä paremmaksi.  

-Tämä on erittäin positiivinen tulos, painottaa THL:n vastaava tutkija Risto Kaikkonen.  

Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Kun Imatralla yli 35 prosenttia arvioi työkykynsä heikentyneen, Espoossa vastaava luku on alle 20 prosenttia.  
THL:n tutkimus koskee kaikkia Suomen kuntia, joiden asukasmäärä on vähintään 30 000. 

Kaikkonen kertoo, ettei väestö- ja koulutusrakenteella voi selittää kuntakohtaisia eroja. Se on hänen mukaansa tärkeä ja yllättävä tutkimustulos.  

Työn fyysinen rasittavuus on suurinta matalasti koulutetuilla. Henkinen rasittavuus on puolestaan korkeasti koulutettujen ongelma.

Paikkakuntien väliset erot työn fyysisessä rasittavuudessa ovat selkeitä, mutta henkisessä rasittavuudessa erot ovat pieniä.  

Kaikkosen mukaan kuntakohtaisten erojen selittämiseksi tarvitaan elintapoihin liittyviä jatkotutkimuksia. Kuntakohtaiset erot ovat selviä myös elintapojen suhteen.  

Tutkimus kertoo, että kaiken kaikkiaan suomalaiset liikkuvat aiempaa enemmän ja tupakoivat vähemmän. Lihavoitumistakaan ei ole enää havaittavissa.  

Korkeasti koulutetut liikkuvat kuitenkin matalasti koulutettuja enemmän ja tupakoivat vähemmän. He ovat myös hoikempia.  

Työssä jaksaminen huolestuttaa

 
Joka neljäs suomalainen arvelee, ettei jaksa töissä eläkeikään saakka. Vähän koulutetuilla myös arviot työssä jaksamisesta ovat paljon synkempiä kuin korkeasti koulutetuilla. 

Karkeasti 35 prosenttia matalasti koulutetuista ennakoi, ettei jaksa eläkkeelle asti. Korkeasti koulutetuilla luku on runsaat 10 prosenttia.  

-Jos ero on kolmasosa, emme me kovin hyvässä tilanteessa ole, Kaikkonen sanoo.  

Hänen mukaansa pitäisi pohtia, voitaisiinko päästä siihen, että ero puolittuisi.  

Kuntakohtaiset erot näkyvät myös työssä jaksamisessa. Imatra ja Espoo erottuvat myös tässä tilastossa.  

-Espoo osoittautui erittäin työkykyiseksi kaupungiksi, Kaikkonen kertoo.  

Työn rasittavuus, työssä jaksaminen ja työkyky eivät kuitenkaan kulje täysin käsi kädessä. Muun muassa Seinäjoella työn fyysinen rasittavuus arvioitiin kaikkein suurimmaksi, mutta työssä jaksamistaan ja työkykyään seinäjokelaiset pitävät erittäin hyvänä verrattuna muihin paikkakuntiin.  

Espoossa puolestaan työn henkinen rasittavuus on kärkikastia.  

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.